Ero sivun ”Suomen Työväen Urheiluliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty malline
Pelastettu 4 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8
Rivi 7:
| toimiala =
| puheenjohtaja = [[Lasse Mikkelsson]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/urheilu/3-10834683 | Nimeke = Työväen urheiluliitto saa uuden puheenjohtajan | Ajankohta = 16.6.2019 | Julkaisija = Yle Urheilu | Viitattu = 19.6.2019}}</ref>
| toiminnanjohtaja = Riku Tapio<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tul.fi/yhteystiedot/henkilosto-2/ | Nimeke = Henkilöstö | Julkaisija = Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry | Viitattu = 18.12.2020 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210122062456/https://tul.fi/yhteystiedot/henkilosto-2/ | arkistoitu = 22.1.2021 }}</ref>
| toiminnanjohtajan-nimike = Pääsihteeri
| kotipaikka = [[Helsinki]]
Rivi 32:
Kansallisesti suurimpia näytön paikkoja ja järjestön urheilullisen voiman osoituksia olivat [[TUL:n liittojuhlat]], joista ensimmäiset järjestettiin 1927 Helsingissä. TUL:n urheilijahuipuille loikkaukset SVUL:n riveihin herättivät aikanaan ankaraa keskustelua. Siirtyminen SVUL:en seuraan antoi mahdollisuuden osallistua olympialaisiin. Loikkauksen tehneitä tunnettuja urheilijoita olivat mm. yleisurheilijat [[Eino Purje]], [[Volmari Iso-Hollo]], [[Sulo Bärlund]]; nyrkkeilijä [[Gunnar Bärlund]] ja painijat [[Väinö Kokkinen]] sekä [[Lauri Koskela]]. Kaikkiaan loikanneet urheilijat saavuttivat 23 olympiamitalia. Sopuun edustusoikeudesta päästiin ensimmäisen kerran vasta omien kotiolympialaisten alla 1939. Talvisodan jälkeinen urheilusovun henki tuli parhaiten näkyviin heinäkuussa 1940 järjestetyissä [[Kaatuneiden muistokisat|kaatuneiden muistokisoissa]], joissa niin SVUL:n kuin TUL:n edustajat olivat mukana.
 
Sosialidemokraattien sisäiset riidat ulottuivat 1950-luvun loppupuolella myös urheiluliittoon. Hajaantuminen oikeastaan alkoi TUL:stä. Jo 1955 TUL:n puheenjohtaja [[Väinö Leskinen]] marssi kannattajineen ulos järjestön Helsingin piirin kokouksesta. Syynä oli SDP:n vasemmiston liittoutuminen kommunistien kanssa enemmistön muodostamiseksi. Sosiaalidemokraattien erimielisyydet koskivat varsinkin yhteistyötä SVUL:n ja muiden porvarillisten piirien kanssa. Leskisläiset olivat valmiita lähempään yhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli mm. työläisurheilijoiden edustusmahdollisuuksien laajentaminen ja yhteisen kansallisen urheiluliiton perustaminen. Osa TUL:n jäsenseuroista jatkoi yhteistyötä SVUL:n kanssa välittämättä [[Emil Skog|skogilaisen]] johdon kielteisestä kannasta, mikä johti kyseisten järjestöjen erottamiseen TUL:stä. Leskisläiset perustivat erotettujen seurojen yhteistyöelimeksi vuonna 1955 Urheilun Tuki -järjestön. Tältä pohjalta perustettiin 1959 [[Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto]] (TUK). TUK jatkoi toimintaansa TUL:n rinnalla aina vuoteen 1979, vaikka pääosa skogilaisten perustamasta [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL:stä]] palasi SDP:hen jo 1960-luvulla.<ref>Anu Hakala: [httphttps://web.archive.org/web/20070927213959/http://www.demari.fi/print.jsp?article=2637 Urheiluväki riiteli linjoista ja henkilöistä] (Uutispäivä Demari 28.6.vuosi mahd. 2007?) Web Archive</ref>
 
Vuoden 1993 urheilun järjestörakenteen uudistuksessa [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL]] lakkautettiin ja korvattiin perustetulla [[Suomen Liikunta ja Urheilu|Suomen Liikunta ja Urheilulla]], TUL menetti keskusjärjestöasemansa sekä maajoukkuetason toiminnan ja sen seurat liittyivät lajiliittoihin. TUL:n pääsihteerinä vuosina 1998–2009 toimineen [[Esko Ranto|Esko Rannon]] jälkikäteisarvion mukaan ei huippu-urheilun antaminen lajiliitoille ja olympiakomitealle nyt niin kauhean suuri menetys ollut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/1999/TTart2.htm|nimeke=Vaikeuksien kautta aina voittoon - TUL:n monivaiheinen historia antaa potkua myös uudelle vuosituhannelle|tekijä=Ranto, Esko|julkaisu=www.tyovaenperinne.fi|ajankohta=1999|julkaisija=|viitattu=2017-10-27}}</ref>
 
TUL:n Kisakeskussäätiö ylläpitää Pohjassa Raaseporissa sijaitsevaa urheiluopisto Kisakeskusta, joka on toiminut vuodesta 1958.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kisakeskus.fi/etusivu/historia/|nimeke=Historia - Urheiluopisto Kisakeskus|julkaisu=kisakeskus.fi|viitattu=2018-06-27|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20180627144541/http://kisakeskus.fi/etusivu/historia/|arkistoitu=2018-06-27}}</ref>
 
== Organisaatio ==
Rivi 123:
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/29/tapio-rautavaaralle-keihaskultaa Ylen Elävä arkisto: Rautavaaralle keihäskultaa – TUL:n ensimmäinen olympiavoittaja]
* [http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/1999/TTart2.htm Esko Ranto: Vaikeuksien kautta aina voittoon – TUL:n monivaiheinen historia antaa potkua myös uudelle vuosituhannelle]
* [httphttps://web.archive.org/web/20070928070529/http://www.lts.fi/filearc/504_Syrjal_76-80.pdf?LTS_reg=0e7ikd1q7fihujo2fcidc1a513 Liikunta & Tiede 43 6/2006: Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919–1939]
 
{{Suomalaiset urheilujärjestöt}}