Ero sivun ”Sumeri” versioiden välillä

Yksi mielenkiintoisimmista ja hankalimmista tutkimuksen kohteista on sumerin kielen fonologia. Käytännössä se perusta, mitä tiedetään sumerin kielen ääntämyksestä perustuu akkadin kieleen, sillä akkadilaiset käyttivät sumerilaisten kanssa samaa kirjoitusjärjestelmää. Perinteinen näkemys sumerin [[klusiili]]sarjasta sisältää foneemit /p t k b d g/. Siitä, oliko sumerin klusiileilla foneemista sointioppositiota, ei olla täysin varmoja. Epävarmuutta luo muun muassa se, että akkadilaiset eivät aikaisimmissa teksteissään erottaneet kielensä klusiilien sointia, vaan kirjoittivat kaikki klusiilinsa soinnittomina (BA DA GA), vaikka heidän kielessään sointioppositio varmuudella oli. Täten olisi pääteltävä, että sumerin merkit BA DA GA voidaan lukea joko /pa ta ka/ tai /ba da ga/. Merkit PA TA KA puolestaan edustaisivat jotakin klusiilisarjaa, jota akkadissa ei ollut, esim. liudentuneita tai aspiroituneita klusiileja /p' t' k'/. Vaikka tällaisen (aspiroituneen) klusiilisarjan olemassaolosta onkin melko vahvaa näyttöä ja se on laajalti hyväksytty kielioppeihin, yleisesti translitteraatioissa noudatetaan vielä vanhempaa näkemystä. Myöhemmässä vaiheessa sumerissa tapahtui mahdollisesti äänteenmuutos, joka muutti aspiroituneet klusiilit soinnittomiksi klusiileiksi, ja soinnittomat klusiilit soinnillisiksi - tästä johtuen akkadin myöhemmissä teksteissä sointioppositio merkittiin.