Ero sivun ”Psykoanalyyttinen taiteentutkimus” versioiden välillä

[[Tiedosto:Reclining figure 1953-4.JPG|thumbpienoiskuva|Frederick S. Wight tulkitsi [[Henry Moore]]n "ontoiksi”ontoiksi syötyjen"syötyjen” naishahmojen ilmentävän taiteilijan infantiilia kannibalismia ja halua palata takaisin äidin kohtuun. Mooren teos ''Makaava figuuri; ulkoinen muoto'', 1953–1954, Jerusalem.]]

[[Tiedosto:Leonardo Freud.jpg|thumb|rightpienoiskuva|Freudin korppikotkaksi tulkitsema muoto [[Leonardo da Vinci]]n maalauksessa ''[[Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna]]''.]]

[[Tiedosto:Moises3.jpg|thumbpienoiskuva|Michelangelon ''Mooses'', osa Julius II:n hautamuistomerkkiä, 1513-15151513–1515.]]

'''Psykoanalyyttinen taiteentutkimus''' perustuu [[Sigmund Freud]]in ja [[Carl Gustav Jung]]in kirjoituksiin [[Taide|taiteesta]] ja taiteen luomisesta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">''Taiteen pikkujättiläinen'', s. 534–537. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.</ref>

== Freudin teoria taiteesta ja unien tulkinnasta ==

Sigmund Freudin [[Psykoanalyysi|psykoanalyyttisessa]] teoriassa taiteen tekemisen olemuksesta on keskeistä ristiriita tietoisen ja tiedostumattoman[[Tiedostamaton|tiedostamattoman]] välillä. Freudin mukaan tiedostumattomia primaariprosesseja hallitsi [[mielihyväperiaate]], kun taas tietoinen ajattelu tapahtui sekundaariprosessien, kuten kielen, kautta. Kuvat kuuluivat primaariprosesseihin.<ref>Freud, Sigmund, 2005: Tiedostumaton. [(Das Unbewußte, 1915.] –Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | ''Nimeke=Murhe ja melankolia sekä muita kirjoituksia'', s.| Sivu=122–157. Vastapaino,| Selite=Suomentanut Markus Lång | Julkaisupaikka=Tampere. ISBN| Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Isbn=951-768-147-X}}</ref>

Psykoanalyyttisen käsityksen mukaan taideteos on [[sublimaatio]]ta ja todellisen viettityydytyksen[[vietti]]tyydytyksen korviketta. Tyydyttämättömät toiveet ruokkivat mielikuvitusta. Taiteilijat pystyvät tavallista paremmin sublimoimaan eli muuntamaan vietti-impulssejaan henkiseksi työksi. Täten taide avaa tietä tiedostumattomiin mielihyvälähteisiin. Freud näki taiteella ja [[Uni|unella]] yhteisiä piirteitä: molemmat ovat visuaalisia ja kumpuavat tiedostumattomista toiveista.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>

Freud tulkitsi [[Leonardo da Vinci]]n teoksia taiteilijan lapsuuden psykodynamiikan pohjalta. Leonardon maalauksessa ''[[Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna|Pyhä Anna kolmantena]]'' hän näki synteesin lapsuudesta, johon kuuluivat sekä oma äiti että äitipuoli. Äidin kiihkeä rakkaus herätti Leonardossa narsistisen rakkauden itseään kohtaan, mutta teoksiaan hän taas kohteli kuten isänsä hylkäämällä ja jättämällä ne keskeneräisiksi. Freud näki maalauksessa myös viitteitä da Vincin [[homoseksuaalisuusHomoseksuaalisuus|homoseksuaalisuudesta]]. Marian vaatteessa on hänen mukaansa nähtävissä korppikotkan hahmo, mikä viittaa passiiviseen homoseksuaalisuuteen.<ref>Ks. valikoima ''Uni ja isänmurha''.</ref>

== Vaikutus ==

Vaikka Freudin tulkinnat esimerkiksi da Vincin taiteesta herättivät kritiikkiäarvostelua, on käsitys lapsuuden tiedostumattomasta työstämisestä ollut taiteentutkimuksessa keskeistä myöhemminkin. Psykoanalyyttiset vaikutteet myös innostivat tulkitsemaan taiteilijan tuotantoa lapsuuden ja elämänvaiheiden kautta. Yleensäkin biografistinen tapa käsitellä taiteilijan teoksia on saanut voimaa psykoanalyyttisesta taiteentutkimuksesta. Myös [[ikonografia]]ssa on nähty yhtäläisyyksiä Freudin tulkintoihin, ja tiedostumattoman käsite on vaikuttanut ekspressiivisen symboliikan tulkintaan. Ikonografiassa on samoja symboleja kuin psykoanalyytisessä taiteentutkimuksessa ja molemmat perustuvat tekstiin.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>

Freudin ''[[Unien tulkinta]]'' (1899) vaikutti myös taiteen suuntauksiin, kuten [[surrealismi]]in. Taiteilijat ovat etsineet kanavaa tiedostumattomaan eri tavoin, kuten [[Jackson Pollock]] [[Toimintamaalaus|roiskemaalauksella]] ja surrealistit erilaisilla [[Automatismi|automaattitekniikoilla]].<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>

== Kritiikkiä ==

== Katso myös ==

* [[PsykoanalyysiTaidepsykologia]]

{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* Adams, Laurie Schneider: ''Art and Psychoanalysis.'' New York; Icon Editions, New York 1993. {{en}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=[[Uni ja isänmurha|Uni ja isänmurha:. Kuusi esseetä taiteesta]] | Selite=(Der Wahn und die Träume in W. Jensens „Gradiva“, 1907; Eine Kindheitserinnerung des Leonardo da Vinci, 1910; Das Motiv der Kästchenwahl, 1913; Der Moses des Michelangelo, 1914; Eine Kindheitserinnerung aus „Dichtung und Wahrheit“, 1917; Dostojewski und die Vatertötung, 1928.) Valikoinut ja suomentanut Mirja Rutanen. Johdanto: Mikael Enckell | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love | Vuosi=1995 | TunnisteIsbn=ISBN 951-8978-30-1}}

* Ihanus, Juhani: ''Kauneus ja kuvotus:. Luovuuden, kirjallisuuden ja taiteen psykologiasta kirjoitettua''. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-428-6.

* Ihanus, Juhani: ''Toinen:. Kirjoituksia psyykestä, halusta ja taiteista''. Helsinki: Gaudeamus, 1995. ISBN 951-662-618-1.

* Oremland, Jerome D.: ''The Origins and Psychodynamics of Creativity:. A Psychodynamic Perspective.'' Madison: International Universities Press, Madison 1997. {{en}}

* Sklarew, Bruce 1999: Freud and Film: Encounters in the Weltgeist. – ''Journal of the American Psychoanalytic Association'' 4 (47. vsk.), s. 1239–1247. {{en}}

* Spector, Jack J.: ''The Aesthetics of Freud.'' Praeger,. New York: Praeger, 1972. {{en}}

[[Luokka:PsykologianPsykoanalyyttinen osa-alueetteoria]]