Ero sivun ”Kotimaisten kielten keskus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokkafix |
Päivitetty logo, lisätty tietolaatikko, lisätty lähteitä |
||
Rivi 1:
{{Hallituksen virasto
| viraston_nimi = Kotimaisten kielten keskus
'''Kotimaisten kielten keskus''' (lyh. '''Kotus''',<ref>Lyhenne tulee entisestä nimestä '''Ko'''timaisten kielten '''tu'''tkimuskesku'''s''' {{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonohjepankki.fi:80/ohje/440|nimeke=Lyhenneluettelo: K|julkaisu=Kielitoimiston ohjepankki|viitattu=2019-04-08|}}</ref> {{k-sv|Institutet för de inhemska språken}}, {{k-rom|Finnosko tšimbengo instituutos}}, {{k-se|Ruovttueatnan gielaid guovddáš}}, {{k-sms|Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs}}, {{k-smn|Päikkieennâm kielâi kuávdáš}}) on [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriön]] alainen asiantuntijalaitos.<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2 Kotimaisten kielten keskus: Tietoa Kotuksesta.]</ref> Kotuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Laitoksen nykyinen nimi Kotimaisten kielten keskus otettiin käyttöön vuonna 2012.▼
| viraston_nimi_ruotsiksi = Institutet för de inhemska språken
| alkuperäinen nimi =
| logo = Kotus logo.svg
| logokoko = 300px
| kuvan_nimi =
| kuvakoko = 250px
| kuvateksti =
| perustettu = 1976
| perustamispaikka =
| lopetettu =
| lopetuspaikka =
| tehtävä =
| toimivalta =
| ministeriö = [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriö]]
| päämaja = Hakaniemenranta 6<br>00530 Helsinki
| päätoimipaikka =
| työntekijöitä = 69 (2021)<ref name="tp2021"/>
| vuosibudjetti = 4,8 milj. [[euro]]a (2021)<ref name="tp2021"/>
| johtaja = [[Leena Nissilä]]
| kotisivut = https://www.kotus.fi/
}}
▲'''Kotimaisten kielten keskus''' (lyh. '''Kotus''',<ref>Lyhenne tulee entisestä nimestä '''Ko'''timaisten kielten '''tu'''tkimuskesku'''s''' {{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonohjepankki.fi:80/ohje/440|nimeke=Lyhenneluettelo: K|julkaisu=Kielitoimiston ohjepankki|viitattu=2019-04-08|}}</ref> {{k-sv|Institutet för de inhemska språken}}, {{k-rom|Finnosko tšimbengo instituutos}}, {{k-se|Ruovttueatnan gielaid guovddáš}}, {{k-sms|Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs}}, {{k-smn|Päikkieennâm kielâi kuávdáš}}) on [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriön]] alainen asiantuntijalaitos.<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2 Kotimaisten kielten keskus: Tietoa Kotuksesta.]</ref> Kotuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Laitoksen nykyinen nimi Kotimaisten kielten keskus otettiin käyttöön vuonna 2012<ref name="historia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/kotus/organisaatio/kotuksen_historia | Nimeke = Kotuksen historia | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 5.7.2022}}</ref>.
Keskuksessa työskenteli vuonna 2021 yhteensä 69 henkilöä. Kotuksen toimitilat sijaitsevat [[Helsinki|Helsingin]] [[Hakaniemi|Hakaniemessä]].
Kotimaisten kielten keskus perustettiin vuonna 1976 nimellä '''Kotimaisten kielten tutkimuskeskus'''. Tuolloin yhdistettiin valtion tutkimuslaitokseksi erillisiä suomen ja sukukielten kielentutkimusyksiköitä ja -laitoksia, muun muassa [[E. N. Setälä]]n perustama tutkimusarkisto [[Suomen suku (tutkimusarkisto)|Suomen suku]], Nykysuomen laitos ([[kielitoimisto]]), Sanakirjasäätiö ja Suomen nimiarkiston säätiö. Tutkimuskeskukseen liitettiin myös ruotsin kielen huolto (Språkvård), murteiden ja nimistöntutkimus omaksi osastokseen. Suomen opetusministerinäkin toiminut fennougristi [[Lauri Posti]] oli tärkeä aloitteentekijä tutkimuskeskuksen toiminnan alkuvaiheessa. Laitoksen johtajina ovat toimineet [[Esko Koivusalo]], [[Tuomo Tuomi]], [[Pauli Saukkonen]] ja [[Pirkko Nuolijärvi]]. Viimeisimmän johtajan, [[professori]] [[Ulla-Maija Forsberg|Ulla-Maija Forsbergin]] kausi päättyi heinäkuussa 2021 ja uudeksi pääjohtajaksi nimettiin [[filosofian tohtori]] [[Leena Nissilä]]. Nissilän virkakausi alkoi 1. lokakuuta 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008264942.html|nimeke=Kieli {{!}} Kotimaisten kielten keskuksen johtajaksi suomi toisena kielenä -opetuksen uranuurtaja Leena Nissilä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-09-15|viitattu=2021-09-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼
==
▲Kotimaisten kielten keskus perustettiin
Laitoksen johtajina ovat toimineet [[Tuomo Tuomi]] (1976–1994)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/muistot/art-2000002626425.html | Nimeke = Tuomo Tuomi – Muistot | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 3.1.2012 | Viitattu = 5.7.2022}}</ref>, [[Pauli Saukkonen]], [[Pirkko Nuolijärvi]] (1998–2016)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Eronen, Riitta & Nuolijärvi, Pirkko | Otsikko = Jäähyväiset Kotukselle | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2016 | Numero = 3 | www = https://www.kielikello.fi/-/jaahyvaiset-kotukselle | Viitattu = 5.7.2022}}</ref> ja [[Ulla-Maija Forsberg]] (2016–2021)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2022/ulla-maija_forsbergin_muotokuva_paljastettiin.38437.news | Nimeke = Ulla-Maija Forsbergin muotokuva paljastettiin | Ajankohta = 7.6.2022 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 5.7.2022}}</ref> Nykyisen johtajan, [[filosofian tohtori]] [[Leena Nissilä]]n virkakausi alkoi 1. lokakuuta 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008264942.html|nimeke=Kotimaisten kielten keskuksen johtajaksi suomi toisena kielenä -opetuksen uranuurtaja Leena Nissilä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-09-15|viitattu=2021-09-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Toiminta ==
[[File:Hakaniemenranta-2.jpg|thumb|right|Kotus sijaitsee nykyään [[Opetushallitus|Opetushallituksen]] rakennuksessa [[Helsinki|Helsingin]] [[Hakaniemi|Haka­niemessä]].]]
Kotimaisten kielten keskuksessa on laaja kirjasto sekä laajat kielitieteelliset arkistot; muun muassa [[Nimiarkisto]], johon on kerätty suurin osa Suomen alueen muistinvaraista paikannimistöä; [[Suomen murteiden sana-arkisto]], jonka pohjalta laaditaan ''[[Suomen murteiden sanakirja]]''; sekä [[Suomen kielen nauhoitearkisto]]n puhutun kielen aineistot. Keskuksen julkinen aineistopalvelu Kaino avattiin vuonna 2006.
Rivi 13 ⟶ 38:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi vuosina 1990–1995 kolmiosaisen, lähes 100 000 hakusanaa sisältävän ''Suomen kielen perussanakirjan'', joka kuvaa nykyisen yleiskielen sanastoa ja antaa ohjeita sanojen käytöstä. ''Perussanakirjan'' CD-ROM-versio ilmestyi vuonna 1997 ja sen seuraaja ''[[Kielitoimiston sanakirja]]'' vuonna 2004. Kielitoimiston palvelupuhelin neuvoo kielenkäytön ja yleiskielen ongelmissa.
== Organisaatio ==
Keskukseen kuuluvat seuraavat yksiköt ja niiden tehtäväalueet:<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=238 Organisaatio (kotus.fi).]</ref>
* [[Kielitoimisto|kielenhuolto-osasto]] (Kielitoimisto): suomen yleiskielen kehittäminen ja huolto sekä kielenkäyttöä koskevat suositukset ja kielineuvonta
Rivi 21 ⟶ 46:
* hallintoyksikkö: keskuksen henkilöstö- ja taloushallinto
* kehittämisyksikkö: johtoa tukeva valmistelu ja suunnittelu, tiedottaminen, julkaisuasiat ja verkkopalvelu
=== Henkilöstö ===
Vuonna 2021 Kotuksessa työskenteli 69 henkilöä, joista naisia oli 53 ja miehiä 16. Henkilöstön keski-ikä oli 51,6 vuotta. [[Korkeakoulututkinto|Korkeakoulututkinnon]] oli suorittanut 94,2 % työntekijöistä ja tutkijakoulutuksen ([[tohtori]] tai [[lisensiaatti]]) 29,0 % työntekijöistä.<ref name="tp2021">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/files/10161/Kotuksen_tilinpaatos_2021.pdf | Nimeke = Tilinpäätös 2021 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 5.7.2022}}</ref>
== Suomen kielen tulevaisuus -palkinto ==
''Suomen kielen tulevaisuus -palkinto'' on Kotimaisten kielten keskuksen jakama suomalainen [[Palkinto|tunnustuspalkinto]].<ref name=Tiedote />
=== Palkinnon tarkoitus ===
Palkinto on tarkoitus jakaa sellaiselle [[organisaatio]]lle, [[järjestö]]lle tai [[Luonnollinen_henkilö#Luonnollinen_henkil.C3.B6|henkilölle]], joka toiminnallaan edistää [[Suomen kieli|suomen kielen]] monipuolista käyttöä ja vahvistaa siten suomen kielen roolia monikielisessä maailmassa.<ref name=Tiedote />
Rivi 31 ⟶ 59:
Palkinto jaettiin vuonna 2012, ja sen sai Wikimedia Suomi ry. Kotimaisten kielten keskus tiedotti: ”Wikimedia Suomi -yhdistyksen ansiona on, että se kannustaa eri alojen asiantuntijoita ja harrastajia levittämään tietoa kaikkien käyttöön suomen kielellä.” Lisäksi palkinnon perusteluissa mainittiin: ”Toiminnallaan Wikimedia Suomi pitää osaltaan huolta siitä, että suomen kieli säilyy yhteiskunnan kaikilla aloilla toimivana kielenä.”<ref name=Tiedote /> Palkinto luovutettiin Wikimedia Suomi ry:n edustajille 24. toukokuuta 2012 Kotimaisten kielten keskuksen toimitiloissa. Palkinto on ulkoasultaan kunniakirja.
== Katso myös ==
* [[Kielikello]]
* [[Språkbruk]]
Rivi 37 ⟶ 65:
* [[Suomen kielen lautakunta]]
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=Tiedote>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/files/2159/Tiedote_suomen_kielen_tulevaisuus_palkinto12.pdf | Nimeke = Suomen kielen tulevaisuus -palkinto Wikimedia Suomelle | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Tiedote | Julkaisu = Kotimaisten kielten keskus tiedottaa | Ajankohta = 24.5.2012 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 21.2.2013 | Kieli = }}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Category:Institute for the Languages of Finland}}
* [http://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen kotisivut.]
* [http://www.kotus.fi/julkaisut Kotuksen julkaisut.]
| |||