Ero sivun ”Lantalaiset” versioiden välillä

'''Lantalaiset''' on vanha nimitys lähinnä [[suomalaiset|pohjoissuomalaisille]] [[Talonpoika|talonpojille]], vastakohtana pyyntikulttuurin[[pyyntikulttuuri]]n (ja myöhemmin [[Poronhoito|poronhoidon]]) harjoittajille eli [[lappalaiset|lappalaisille]]. Lantalaisten asuinalue on '''Lanta''', vastakohtana lappalaisten alue '''[[Lappi]]'''.

Sanat "Lanta"”Lanta” ja "lantalainen"”lantalainen” perustuvat lappalaisten antamaan nimitykseen, joka taas perustuu [[Skandinaaviset kielet|skandinaavisten kielten]] sanaan "land"”land”, maa. Sanan on kuitenkin [[Suomen kieli|suomen kielessä]] ymmärretty usein liittyvän [[lanta]]an, jota karjankasvattajat tuottivat ja maanviljelijät tarvitsivat.

[[Kuva:Västerbottens_län_och_svenska_lappmarken_1796.svg|thumb|right|300pxpysty=1.25|Ruotsin Lapinmaat ({{k-sv|lappmarken}}) vuonna 1796.]]

[[File:Lapinkylat.jpg|thumb|300pxpysty=1.25|[[Lapinkylä]]t 1600-luvulla.]]

'''Lapinraja''' eli '''Lapin ja Lannan raja''' on ollut historiallisesti, kansanperinteellisesti ja juridisesti merkittävä rajavyöhyke suomalaisen ja ruotsalaisen talonpoikaisasutuksen ja [[saamelaiset|saamelaisasutuksen]] välillä. Lapinrajalta alkoivat saamelaisten käyttämät alueet; talonpojat eivät saaneet asettua sen taakse asumaan eivätkä edes metsästää tai kalastaa alueella ilman saamelaisten lupaa. Rajantakaiset alueet eivät myöskään kuuluneet [[linnalääni|linnalääneihin]]. Rajaa ei ollut merkitty karttaan tai maastoon, vaan sen sijainti säilyi paikallisena perimätietona. Lapinrajan tarkka sijainti oli usein riitelyn kohteena ja aiheesta käytiin paljon käräjiä. Esimerkiksi 1672 [[Keminmaa|Kemin]] kesäkäräjillä alkoi oikeudenkäyntien sarja [[Kemijärvi|kemijärveläisten]] talonpoikien sekä [[Sodankylä]]n ja Keminkylän lappalaisten välillä rajan sijainnista, joka päättyi lopullisesti lappalaisten eduksi vasta 1724.<ref>Suur-Sodankylän historia 1, s.87-92, Jyväskylä 1995, ISBN 951-96796-1-8</ref>

[[Uusi aika|Uuden ajan]] alussa suurvaltapolitiikka johti rajalinjan merkityksen vähenemiseen. Lanta kuului Ruotsille, joka laajensi valtapiiriään levittämällä talonpoikaista suomalaisasutusta, tavoitteena vahventaa otettaan Lapinmaasta venäläisten (jotka myös verottivat lappalaisia) vaikutusvaltaa vastaan. Uusia alueita raivanneet [[kaskiviljelys|kaskiviljelijät]] saivat sekä virallisia että tosiasiallisia helpotuksia ja vapautuksia raskaina pidetyistä veroista, sotaväenotoista ja muista yhteiskunnan rasitteista. Usein vapautuksia luvattiin tietyksi aikaa, toisinaan taas virkamies ei edes tavoittanut uudisasukkaita vuosikausiin. Nämä helpotukset myötävaikuttivat maanviljelyn levittäytymiseen ilmaston kannalta entistä epäsuotuisemmille seuduille. Raja määriteltiin viimeksi juridisesti vuonna 1795, mutta silloin se oli jo pitkälti menettänyt merkityksensä saamelaisen ja suomalaisen asutuksen ja elinkeinojen yhtenäistyessä. Vuodesta 1809 sekä (Suomen) Lappi että (Suomen) Lanta kuuluivat samaan hallintoon; osaksi Venäjään kuuluvaa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a.