Ero sivun ”Johan Christopher Toll” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p kielenhuoltoa ohjelmalla AWB
Rivi 5:
Tollilla oli merkittävä rooli kuningas [[Kustaa III]]:n vuonna [[1772]] tekemässä vallankaappauksessa, sillä hän suostutteli Etelä-Ruotsissa sijaitsevan [[Kristianstad]]in varuskunnan kuninkaan puolelle. Vallankaappauksen jälkeen Tollista tuli eräs kuninkaan tärkeimmistä avustajista, ja hän sai merkittävän aseman Ruotsin puolustus- ja ulkopolitiikassa. Vuonna 1786 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.
 
Kun Kustaa III hyökkäsi Venäjälle vuonna [[1788]] (ns. [[Kustaan sota]]), turvautui hän paljolti Tollin laatimiin hyökkäyssuunnitelmiin. Sota sujui huonosti, ja niinpä Toll joutui kuninkaan epäsuosioon. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan olisi pitänyt syyttää Tollia, sillä hän oli alunperinalun perin pitänyt hyökkäyksen ajoitusta huonona. Ruotsin armeija olisi hänen mielestään tarvinnut enemmän aikaa sotaan valmistautumiseen.
 
1790-luvulla Tollin vastoinkäymiset jatkuivat: maanpetoksesta syytetyn [[Gustaf Mauritz Armfelt]]in vastaisen oikeudenkäynnin yhteydessä myös Toll joutui epäilyksenalaiseksi, ja hänet tuomittiin melko huterin perustein kahdeksi vuodeksi vankilaan. Kuningas [[Kustaa IV Aadolf]] palautti kuitenkin pian Tollin kunnian ja nimitti tämän tärkeisiin diplomaattisiin tehtäviin. Vuonna 1801 Toll siirtyi hoitamaan [[Skoone]]n kenraalikuvernöörin virkaa.