Ero sivun ”Baltian maat” versioiden välillä

Vuonna 1219 [[Tanska]] valloitti [[Vironmaa]]n, nykyisen Pohjois-Viron. Samoihin aikoihin [[saksalainen ritarikunta]] valloitti etelästä ja lännestä käsin [[Kuurinmaa]]ta (Länsi-Latviaa) ja [[Liivinmaa]]ta, nykyistä Latviaa(Etelä-Viroa ja eteläistä ViroaPohjois-Latviaa). Ritarien perässä tuli saksalaisia [[hansaliitto|hansakauppiaita]]. Kun maanomistus tämän seurauksen siirtyi saksalaisille, [[aateli]]set alistivat kantaväestön vähitellen maaorjiksi. Myös VironmaaPohjois-Viro siirtyi 1300-luvulla saksalaisen ritarikunnan valtaan.

1500-luvulla [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]], [[Puola]], Tanska ja [[Ruotsi]] kävivät pitkiä sotia Baltiasta. Näiden seurauksena Ruotsi voitti Vironmaan ja Liivinmaan, kun taas Kuurinmaa siirtyi [[Puola-Liettua]]lle. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Venäjä liitti itseensä Vironmaan ja Liivinmaan ja vuonna 1795 [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannessa jaossa]] Liettuan ja siihen tällöin kuuluneen Kuurinmaan. Venäjän vallan aikana Virosta, Liivinmaasta ja Kuurinmaasta käytettiin yhteisnimitystä [[Itämerenmaakunnat]].

Nykyiset valtiolliset muodostelmat syntyivät vasta Venäjällä tapahtuneen, [[Venäjän keisari]]n hallinnon kaataneen, [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen 1917. Liivinmaan pohjoisosat yhdistettiin Vironmaahan ja muodostettiin [[Viron autonominen kuvernementti]]. Liivinmaan eteläosa taas yhdistettiin Kuurinmaan kanssa Latviaksi. Venäjän [[tasavalta]]iseen valtiomuotoon pyrkineen [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikaisen hallituksen]] kaaduttua [[lokakuun vallankumous|bolsevikkivallankaappaukseen]] julistautuivat Baltian maat itsenäisiksi vuonna 1918 ja seurauksena olivat itsenäisyyssodat bolsevikkien johtamaa [[Neuvosto-Venäjä]]ä vastaan.

[[Neuvostoliitto]] ja [[natsi-Saksa|Saksa]] solmivat vuonna 1939 [[Molotov–Ribbentrop-sopimus|hyökkäämättömyyssopimuksen]], jonka salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Viro ja Latvia kuuluivat Neuvostoliiton, Liettuaja taasLiettua Saksan [[etupiiri]]in. Seuraavana vuonna Neuvostoliitto kuitenkin miehitti kaikki kolme maata ja liitti ne itseensä. Vuonna 1941 Saksa miehitti ne ja niistä muodostettiin kesäkuussa yhdessä Valko-Venäjän kanssa [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]. Alueen [[juutalaiset]] ja muuta ei-paikallista väestöä siirrettiin paikallisten järjestysjoukkojen avustuksilla [[keskitysleiri|keskitysleireille]]. Komissariaatti oli toiminnassa kevääseen 1945 saakka. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] päätyttyä Baltian maat jäivät Neuvostoliitolle. [[Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991|Baltian maat itsenäistyivät]] toisen kerran [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajotessa]] 1990-luvun alussa. Vuonna 2004 Baltian maat hyväksyttiin sekä [[Euroopan unioni]]n että [[Nato]]n jäseneksi.