Ero sivun ”Kansan vapautusarmeijan laivasto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f
Rivi 26:
 
2020-luvulle tultaessa Kiinan vapautusarmeijan laivasto oli kasvanut taistelukelpoisten alusten määrällä arvioiden maailman suurimmaksi laivastoksi.<ref name="defense.gov-1.9.2020"/><ref name="navalnews.com-5.11.2021"/> Marraskuussa 2021 sen taistelukelpoisten alusten lukumääräksi arvioitiin 355.<ref name="navalnews.com-5.11.2021"/> Uppoamalla mitattuna PLAN oli 2010-luvun lopulla maailman toiseksi suurin laivasto [[Yhdysvaltain laivasto]]n jälkeen. Kiinan vapautusarmeijan laivaston aluskanta on kasvussa myös 2020-luvulla, ja suuri osa PLAN:n aluksista ovat uudenaikaisia.<ref name="congress.gov-8.3.2022"/><ref name="defense.gov-1.9.2020"/><ref name="navyrecognition.com-2.6.2022"/>
 
1990-luvulta lähtien Kiina on kehittänyt laivastonsa kyvykkyyttä ja varustusta silloisesta joki- ja rannikkopuolustukseen keskittyneestä laivastosta lähimerillä ja valtamerillä taistelemaan kykeneväksi laivastoksi. Tämä on tullut ilmi esimerkiksi Kiinan laivaston harjoituksissa 2010- ja 2020-luvuilla. Kiina on samalla kasvattanut kykyään ratkaista esimerkiksi naapurivaltioittensa kanssa ristiriitaisia aluevaatimuksia esimerkiksi [[Etelä-Kiinan meri|Etelä-Kiinan merellä]] tarvittaessa sotilaallista voimaa näyttämällä ja käyttämällä. Kiina on myös perustanut laivastoaseman [[Djibouti]]in, jolla se voi esimerkiksi osaltaan turvata raaka-ainekuljetuksiaan ja tukea toimintaansa Afrikassa ja Lähi-idässä. Kiinalaisia työskentelee tai asuu Afrikassa noin miljoona ja Lähi-Idän maissa noin 500&nbsp;000.<ref name="defense.gov-1.9.2020"/>
 
==Historia==
Rivi 36 ⟶ 34:
 
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] väliintulo [[kolmas Taiwaninsalmen kriisi|kolmannen Taiwaninsalmen kriisin]] aikana vuosina 1995–1996 paljasti Kansan vapautusarmeijan laivaston kyvyttömyyden estää [[Yhdysvaltain laivasto]]n väliintulo alueella. Mahdollisesti tämän takia laivaston pääpaino siirrettiin sukellusveneiden kehitykseen. Kiina on sittemmin kehittänyt useita kotimaisia diesel- ja ydinsukellusveneitä. Sukellusveneiden ohella on uusittu myös laivaston [[hävittäjä (laiva)|hävittäjiä]] ja [[fregatti|fregatteja]].<ref name="EMC" /> Laivaston hankintoihin on kuulunut myös maan ensimmäinen lentotukialus [[Liaoning (lentotukialus)|Liaoning]].<ref name="IISS" /> Sittemmin laivastolle on rakennettu kaksi muutakin lentotukialusta, joista uudenaikainen [[Fujian (lentotukialus)|Fujian]] on myös suunniteltu Kiinassa.<ref name="navalnews.com-17.6.2022"/>
 
1990-luvulta lähtien Kiina on kehittänyt laivastonsa kyvykkyyttä ja varustusta silloisesta joki- ja rannikkopuolustukseen keskittyneestä laivastosta lähimerillä ja valtamerillä taistelemaan kykeneväksi laivastoksi. Tämä on tullut ilmi esimerkiksi Kiinan laivaston harjoituksissa 2010- ja 2020-luvuilla. Kiina on samalla kasvattanut kykyään ratkaista esimerkiksi naapurivaltioittensa kanssa ristiriitaisia aluevaatimuksia esimerkiksi [[Etelä-Kiinan meri|Etelä-Kiinan merellä]] tarvittaessa sotilaallista voimaa näyttämällä ja käyttämällä. Kiina on myös perustanut laivastoaseman [[Djibouti]]in, jolla se voi esimerkiksi osaltaan turvata raaka-ainekuljetuksiaan ja tukea toimintaansa Afrikassa ja Lähi-idässä. Kiinalaisia työskentelee tai asuu Afrikassa noin miljoona ja Lähi-Idän maissa noin 500&nbsp;000.<ref name="defense.gov-1.9.2020"/>
 
==Vahvuus ja organisaatio==