Ero sivun ”Vesikasvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
[[Rantavyöhyke|Rannoilla]] ilmaversoiset vesikasvit voivat kasvaa sekä matalassa vedessä että maalla vedenpinnan yläpuolella. Monet tällaiset rantakasvit kasvavat kuitenkin yleensä veden välittömässä läheisyydessä, mutta jotkut lajit voivat toisinaan kasvaa melko kaukanakin lähimmästä vesistöstä. Tällaisia hyvinkin kuivassa sekä kosteassa kasvavia lajeja ovat esimerkiksi [[järviruoko]] (''Phragmites australis''), [[vesitatar]] (''Persicaria amphibia'') ja [[osmankäämit]] (''Typha'').<ref name="Luontoliitto"/>
Pohjasta kasvavat kasvit voidaan jakaa edelleen niiden [[lehti (kasvitiede)|lehtien]] sijoittumisen perusteella pohjalehtisiin eli pohjaversoisiin, joiden lehdet kasvavat ruusukkeena pohjassa, sekä [[uposkasvi|uposlehtisiin]] ja [[kelluslehtinen kasvi|kelluslehtisiin]] kasveihin. Kasvin [[kukinto]] voi kohota veden pinnan yläpuolelle, kuten [[nuottaruoho]]lla (''Lobelia dortmanna''), vaikka se on muuten pääasiassa veden alla. [[Lahnanruohot]] (''Isoëtes'') sen sijaan kasvavat kokonaan upoksissa. Kelluslehtiset kasvit ovat kasveja, joiden lehdet kelluvat veden pinnalla, kuten [[ulpukat|ulpukoilla]] (''Nuphar'') ja [[lumpeet|lumpeilla]] (''Nymphaea''). Vedessä vapaana kasvavia kasveja ovat [[irtokelluja]]t ja -keijujat, kuten [[limaskat]] (''Lemna'').<ref name="Luontoliitto"/>
Vedessä kasvavat kasvit ovat sopeutuneet vesiympäristöön eri tavoin. Monilla vesikasveilla on [[solukko|solukoissaan]] runsaasti [[aerenkyymi]]ä eli tuuletussolukkoa, jotta ilman [[happi]] pääsisi vedenalaisiin kasvinosiin<ref name="Viikinojan.ruohovartiskasvillisuus">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17125/Viikinoja.pdf | Nimeke = Viikinojan ruohovartiskasvillisuus | Tekijä = Tero Tommila | Ajankohta = toukokuu 2010 | Sivu = 7 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 06.11.2017}}</ref>, ja vähän [[tukisolukko]]a, sillä veden [[noste]] tukee kasvia. [[Ilmarako]]ja on yleensä vain kasvin vedenpäällisissä osissa eli esimerkiksi kelluslehtisten vesikasvien lehtien yläpinnoilla.
| |||