Ero sivun ”Tutkija” versioiden välillä

'''Tutkija''' on [[Suomi|Suomessa]] [[ammatti]]nimike, ja tutkijan työnantaja on yleensä [[yliopisto]], [[ammattikorkeakoulu]], itsenäinen tutkimuslaitos tai suur[[yritysYritys|yrityksensuuryrityksen]] tutkimusosasto. Lisäksi tutkijoiksi kutsutaan tieteitä tai muita asioita intensiivisesti ilman tutkijan työtehtävää tutkivia henkilöitä. [[tiede|Tieteen]] tai [[tutkimus|tutkimuksen]] harrastajia kutsutaankin joskus yleistermillä harrastajatutkija sekä joillakin laajemmin harrastetuilla aloilla erilaisilla tutkija-termin johdannaisilla (esimerkiksi [[sukututkimus|sukututkija]] tai [[ufotutkimusUfologia|ufotutkija]]).

Tutkijana toimimiseen vaaditaan yleensä tutkimusalalta tai sen lähialalta suoritettu [[ylempi korkeakoulututkinto]] ja ammattimaisiin tutkijanvirkoihin [[tohtori]]n tutkinto. Suomessa tutkimushenkilöstöä on kaikkiaan noin 80&nbsp;000. Tutkijoista varsinainen tutkijankoulutus on noin 13 prosentilla. Tohtorintutkintoja suoritetaan vuosittain noin 1 &nbsp;500.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkijan+uralle+haetaan+lis%C3%A4%C3%A4+potkua/1135235282743 | Nimeke=Tutkijan uralle haetaan lisää potkua | Tekijä=Liiten, Marjukka | Ajankohta=4.4.2008 | Julkaisu=Helsingin sanomat | Viitattu=11.4.2008}}</ref>

Suomessa yliopistollinen tutkijanura on neliportainen. Ensimmäiselle portaalle kuuluvat väitöskirjaa tekevät [[tohtorikoulutettavaTutkijakoulutettava|tohtorikoulutettavat]] eli nuoremmat tutkijat, toiselle [[tutkijatohtori|tutkijatohtorit]] ja [[yliopisto-opettaja|yliopisto-opettajat]], kolmannelle [[yliopistonlehtoriLehtori|yliopistonlehtorit]], [[yliopistotutkija|yliopistotutkijat]] ja [[apulaisprofessori]]t, ja neljännelle [[professori]]t. Yliopisto-opettajat, yliopistonlehtorit, yliopistotutkijat ja professorit ovat tyypillisesti vakinaisia työsuhteita, muut määräaikaisia. Neliportainen järjestelmä on jo yleisesti käytössä, mutta vanhasta järjestelmä on vielä jäänteitä näkyvissä (mm.muun muassa assistentti-, yliassistentti- ja lehtorinimikkeet). Järjestelmä tuli käyttöön aluksi [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Oulun yliopisto]]issa.<ref name="HS" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2008/9-15-40-40.html | Nimeke=Tutkijan uralle neljä porrasta | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=11.4.2008}}</ref><ref name="HS"/>

Tutkimuksen rahoitus voi tulla tutkijan edustaman laitoksen rahoituksesta tai ulkopuoliselta rahoittajalta, kuten säätiöltä, [[Suomen AkatemialtaAkatemia]]lta, [[Euroopan unioniltaunioni]]lta tai yrityksiltä. Erilaisten [[apuraha|apurahojen]] turvin työskentelemisestä ei ole aikaisemmin kertynyt [[eläke]]ttä eikä se edelleenkään tarjoa tavanomaista työntekijän sosiaaliturvaa, mikä on nähty ongelmallisena. Muita tutkijoiden urakehityksen haasteita ovat Suomessa mm.muun muassa työsuhteiden epätyypillisyys, matalaksi koettu [[palkka]], kilpailu työpaikoista ja tutkimusrahoituksesta sekä naistutkijoiden miestutkijoita hitaampi urakehitys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.acatiimi.fi/2005/5_05/5_05c.htm | Nimeke=Miksi ryhtyisin tutkijaksi? | Julkaisu=Acatiimi 2/05 | Viitattu=11.4.2008}}</ref>

== Katso myös ==

* [[Asiantuntija]]

* [[Hyvä tieteellinen käytäntö]]

* [[Näennäistiede]]

* [[TutkimusTutkimusvilppi]]

{{viitteetViitteet}}

{{commonscatCommonscat-rivi}}

* Juha Merimaa, Juha: [http://www.acatiimi.fi/4_2014/04_14_15.php Pakoon yliopistolta]. Acatiimi 4/2014.