Ero sivun ”Esa Itkonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kassu3 (keskustelu | muokkaukset)
Uusi sivu: '''Esa Itkonen''' (s. 1944) on Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori. Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia kielitieteilijöitä. Itkonen on...
 
Kassu3 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Esa Itkonen kuuluu [[Itkonen|Itkosten]] tiedesukuun, josta on tullut monia merkittäviä suomen ja sen sukukielten tutkijoita. Hänen isänsä [[Erkki Itkonen]] oli fennougristiikan tutkija ja [[akateemikko]] ja serkkunsa huomattava suomen kielen tutkija [[Terho Itkonen]].
 
Esa Itkonen erikoistui 1970-luvun alussa yleiseen kielitieteeseen ja erityisesti kielitieteen filosofisiin perusteisiin. Hän opiskeli Yhdysvalloissa, jossa myös julkaisi väitöskirjansa Linguistic and Metascience (19711974). Tässä teoksessa Itkonen osoitti 1900-luvun kenties vaikutusvaltaisimman kielitieteen tutkijan [[Noam Chomsky]]n lauseopillisten teorioiden taustalla piilevät tietoteoreettiset ongelmat. Itkonen kritisoi erityisesti käsitystä [[universaalikielioppi|universaalikieliopista]], jonka mukaan kaikkien kielten kielioppi heijastaa yhteistä biologispohjaista kielikykyä. Chomskyn [[behaviorismi|behavioristisia]] käsityksiä vastaan Itkonen esitti, että kielitiede on humanistinen tiede ja kielen kehitystä ohjaava voima lähinnä [[analogia]].
 
Myöhemmin Itkonen on tutkinut erityisesti kielitypologiaa ja kielen universaaleja, sekä kielitieteen historiaa. Hän on kritisoinut sekä [[generatiivinen kielitiede|generatiivista kielitiedettä]], että myös mm. [[diskurssianalyysi|diskurssianalyysia]] ja erityisesti ranskalaiseen filosofiaan pohjaavia kielikäsityksiä, jotka ovat tavallisia [[kulttuurintutkimus|kulttuurintutkimuksessa]]. Hän on toisaalta korostanut luonnollisten kielten eroja, toisaalta kritisoinut käsitystä, jonka mukaan kieli ohjaa kaikkea kognitiota.
 
Itkonen on osallistunut aktiivisesti kielitieteellisiin keskusteluihin myös julkisilla foorumeilla. Hän on mm. kritisoinut voimakkaasti [[Fred Karlsson]]in ja [[Auli Hakulinen|Auli Hakulisen]] esittämiä tulkintoja suomen kielitieteen historiasta sekä arvostellut [[Kalevi Wiik]]in ja [[Kaisa Häkkinen|Kaisa Häkkisen]] esittämiä tulkintoja [[historiallinen kielitiede|historiallisen kielitieteen]] teoreettisista kysymyksistä.
 
==Teoksia==
Linguistics and Metascience. Studia philosophica Turkuensia 2. Turku 1974. (väitöskirja).
 
Grammatical theory and metascience. A critical investigation into the theoretical and methodological foundations of 'non-autonomous' linguistics. Amsterdam. Benjamins. 1978.
 
Causality in linguistic theory. A critical investigation into the philosophical and methodological foundations of 'non-autonomous' linguistics. London. Indiana University Press. 1983.
 
Universal history of linguistics. India, China, Arabia, Europe. Amsterdam. Benjamins. 1991.
 
Kirjoituksia kielitieteestä, historiasta ja politiikasta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 706. Helsinki.
 
Kielitieteen kääntöpuoli. Kirjoituksia vuosilta 1963-1999. Yleisen kielitieteen julkaisuja 2. Turku 1999.
 
Maailman kielten erilaisuus ja samuus. Helsinki. Gaudeamus. 1997 (2. painos 2001).
 
What is language? A study in the philosophy of linguistics. Yleisen kielitieteen julkaisuja 8. Turku. 2003.
 
Analogy as structure and process. Approaches in linguistics, cognitive psychology and philosophy of science. Amsterdam: J. Benjamins. 2005