Ero sivun ”Aivovamma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 2001:14BB:A6:F74B:1CD1:4833:111C:995B) ja palautettiin versio 20437915, jonka on tehnyt Anr
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 1:
'''Aivovamma''' on [[trauma|traumaattinen]] [[aivovaurio]], joka syntyy [[takjhpaturmatapaturma]]isesti päähän kohdistuvasta iskusta. Aivovamma johtaa pahimmillaan potilaan kuolemahhhhjiiiihankuolemaan. Aivovammasta saattaa jäädä myöhsmyös niin sanottu jälkitihlajälkitila. HhoiAivovamman jälkihijtuuhyuujälkitila alentaa kognitiivista toimintakykyä. Yleisimmät oireet ovat huijepänormaali väsyvyys, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikentyminen, huono lähimuisti, yleinen hitaus ja käyttäytymisen muutokset<ref>AIVOVAMMAUTUNEEN ABCOpas vammautuneelle ja läheisille. https://www.aivovammaliitto.fi/wp-content/uploads/2021/01/ABC_opas_vammautuneelle_A5_final.pdf</ref>. Muita yleisiä ja pysyviä jälkioireita ovat muut muistivaikeudet, [[unihäiriö]]t, ärtyneisyys, [[toiminnanohjaus|toiminnan suunnittelun vaikeus]] sekä huimaus ja päänsärky. Myös tunne-elämä saattaa muuttua ja lisäksi saattaa esiintyä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriöitä, epilepsiaa, näkökentän kaventumaa taikka haju- tai makuaistin toiminnan muutoksia. Myös muiden kykyjen heikkenemistä sekä kroonista kipua, spastisuutta ja jopa halvaantumista saattaa esiintyä. Oireiden esiintymisessä saattaa olla ajallista vaihtelua.<ref>Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 768/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150768</ref> Myös ajattelun hidastuminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutuminen kuuluvat keskeisiin aivovammojen aiheuttamiin oireisiin.<ref name=proloff>Lea Proloff: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/19/aivovamma-hiljainen-epidemia Aivovamma – hiljainen epidemia]. 19.03.2014. Yle Akuutti.
</ref>
 
Monet aivovammapotilaat muuttuvat loukkaantumisen jälkeen henkisesti ja käyttäytymiseltään toisenlaisiksi. Aivovammapotilaiden vamman laatua ei usein ymmärretä, koska moni aivovammapotilas puhuu ja liikkuu täysin normaalisti eikä vamma näy välttämättä muullakaan tavalla ulospäin. Kuitenkin esimerkiksi potilas saattaa hermostua valtavasti jo pienistä asioista ilman, että hän pystyy sitä itse kontrolloimaan. Perheenjäsenten voi olla vaikeaa selviytyä heidän kanssaan, mikä saattaa rikkoa avioliiton. Aivovamma on myös työkyvyn kannalta hankala, koska tyypilliseen oirekokonaisuuteen kuuluu poikkeava väsymys tai alentunut rasituksensietokyky, keskittymisvaikeudet ja aloitekyvyn heikkeneminen. Vammautuneet pystyvät oireistonsa vuoksi vain harvoin ajamaan etujaan yhteiskunnassa.<ref name=proloff />
 
Aivovamman jälkitilan oireet eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, joten objektiiviset tiedot potilaan psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta ennen vammautumista ja sen jälkeen luovat perustaa jälkitilan vaikeusasteen arvioinnille<ref>Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 768/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150768</ref>.
 
== Syyt ja esiintyvyys ==