Ero sivun ”ASLA-Fulbright-stipendi” versioiden välillä

ASLA-stipendien merkitys oli suurimmillaan 1950- ja 1960-luvulla, jolloin Yhdysvalloista tuli stipendiaattien mukana Suomeen "tuotannon rationalisoinnin" aate. ASLA-stipendin turvin opiskeli Yhdysvalloissa vuosina 1950–1965 arviolta 1&nbsp;700 suomalaista.<ref name="honkonen"/> Stipendijärjestelmän suosio jatkui 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Asla-Fulbright-stipendiaattina opiskelu Yhdysvalloissa edisti huomattavasti akateemista uraa Suomessa muun muassa lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden alalla. 1990-luvunVuoteen puolivälissä1994 rehtorimennessä [[Ristonoin Ihamuotila]]3&nbsp;000 arvelisuomalaista ''Helsinginoli Sanomille'',järjestelmän että ainakin sata [[Helsingin yliopisto]]n silloista ja aiempaa professoria oliperustamisvuodesta vuosien1950 varrellaalkaen ollut Asla-stipendiaattina Yhdysvalloissa. Jotkut stipendiohjelmaan osallistuneista eivät palanneet Suomeen vaan jäivät tekemään tutkijanuraa ulkomaille.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lappalainen, Jukka-Pekka | Otsikko = Akateeminen Amerikan-kortti. Nuoret tutkijat suuntasivat Atlantin taakse saman aikaan kun poliitikot pelasivat Moskovan peliään| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 25.5.1995 | Sivut =45 | www = https://nakoislehti.hs.fi/c810560b-06d9-4b24-b80a-479f7a26446b/45| www-teksti = Näköislehti (maksullinen)}}</ref>