Ero sivun ”Michelsonin–Morleyn koe” versioiden välillä

60 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
lisäsin linkin
[katsottu versio][katsottu versio]
(→‎top: koe edellytti valon nopeuden 'absoluuttisuutta' (vakioisuutta) - kyse oli eetterituulen mittaamisesta; jos valon nopeus ei olisi ollut silloisen oletuksen mukaan vakio, ei koejärjestely olisi todistanut mitään eetterituulesta; testi perust. vakioisuuteen)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
(lisäsin linkin)
 
[[Kuva:Interferometre Michelson.svg|thumb|[[Michelsonin interferometri]]n toimintaperiaate]]
'''Michelsonin-Morleyn koe''' (1887) oli koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns. [[valoeetteri|eetterituulen]] vaikutus valon nopeuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Applied Physics| Kappale = | Sivu =262 | Selite = | Julkaisija = I. K. International Pvt Ltd | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9789380578002 | Viitattu = 5.3.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokeen tuloksena eetterituulta ei löydetty. [[Albert Michelson]] sai tämän tutkimuksen ansiosta [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin palkinnon]] 1907. Kokeen toinen järjestäjä oli [[Edward Williams Morley]].
 
Kokeen lähtökohtana oli ajatus siitä, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu massaton väliaine, jossa [[sähkömagneettinen säteily]] voisi liikkua. Tällöin maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa Maan pinnalla havaittava "eetterituuli". Valon suunnan ja eetterituulen välisen kulman pitäisi vaikuttaa valon nopeuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Manoj Thulasidas| Nimeke = The Unreal Universe: A Study in Applied Spirituality| Kappale = | Sivu = 237| Selite = | Julkaisija = Thulasidas | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9789810575946 | Viitattu = 5.2.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokeen tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista{{Kenen mukaan|15.11.2021}}.