Ero sivun ”Gros Mornen kansallispuisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
koordinaatit koordinaattimallineeseen, koordinaatit säädetty osoittamaan alueen keskelle
p fix
Rivi 14:
}}
 
'''Gros Mornen kansallispuisto''' on [[kansallispuisto]] [[Newfoundland]]in länsirannikolla. Vuonna [[1973]] perustettu puisto on laajudeltaanlaajuudeltaan 1 805 km², ja se on ollut [[UNESCO]] [[maailmanperintöluettelo]]ssa vuodesta [[1987]] evoluutiohistoriallisen merkityksensä ja ainutlaatuisten maisemiensa ansiosta.
 
Puisto on saanut nimensä Newfoundlandin toiseksi korkeimmasta vuoresta, joka on 806 metriä korkea. Gros Morne kuuluu [[Long Range]] -vuoriketjuun, joka on [[Appalakit|Appalakkien]] erillinen jatke. Long Range on kulunut jäänne 1,2 miljardia vuotta vanhasta vuoristosta.
Rivi 21:
[[Harold Williams]]in kuuluisaksi tekemät kivimuodostelmat käsittävät merenkuorta ja [[Maan vaippa|vaipan]] kiviainesta, jotka ovat tulleet näkyviin [[Laattatektoniikka|laattatektoniikan]] [[obduktio]]prosessissa. Lisäksi alueelta löytyy [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikivilajeja]] [[Ordovikikausi|ordovikikaudelta]], [[graniitti]]a [[prekambri]]selta kaudelta ja [[Magmakivi|magmakiveä]] [[Paleotsooinen maailmankausi|paleotsooiselta maailmankaudelta]].
 
Western Broon Pond on makeavetinen [[vuono]], jonka [[jäätikkö|jäätiköt]] kaiversivat viimeisimmän [[jääkausi|jääkauden]] aikana n.noin 25 000–10 000 vuotta sitten. Jäätiköiden sulettua jäämassojen painama maa alkoi [[Maannousu|kohota]] ja katkaisi vuonon suun. Tämän jälkeen 30 kilometriä pitkä vuono täyttyi makealla vedellä. Vuonon vesi on erittäin puhdasta.
 
Gros Mornen kansallispuistossa on alue, joka näyttää enemmän hedelmättömältä [[aaviko]]lta kuin perinteiseltä Newfoundlandilta. Tämä johtuu [[peridotiitti|peridotiitista]], jonka epäillään nouseennousseen pintaan maan vaipasta useita satoja miljoonia vuosia sitten mannerlaattojen törmäyksen seurauksena. Peridotiitista puuttupuuttuvat ne ravinteet, joita tarvitaan kasviston elättämiseen, mistä johtuu seudun hedelmätön ulkonäkö. Kivessä on todella vähän [[kalsium]]ia, paljon [[magnesium]]ia ja myrkyllinen määrä raskaita metalleja. Kiven ruskeahko väri johtuu suuresta määrästä [[rauta]]a.
 
==Luonto==
Rannikolla on [[kuusit|kuusi-]] ja [[palsamipihtametsiä]], joita mereltä tulevat myrskyt ja tuulet kuluttavat.
 
Kansallispuiston villieläimiin kuuluukuuluvat [[kanadanilves]], [[mustakarhu]], [[poro]] ja voimakkaasti kasvava [[hirvi]]populaatio. Rannikkoalueella elää [[valaat|valaita]] ja merellisiä sorsia, kuten [[virta-alli|virta-alleja]].
 
==Kuvagalleria==