Ero sivun ”Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
johdannosta leipätekstiin
p ylim. väli pois
Rivi 1:
[[Tiedosto:Eduskunta2011.png|thumb|Myös Suomen eduskunnassa vasemmisto istuu [[Eduskunnan puhemies|puhemiehen]] paikalta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Kuvassa vuoden 2011 tilanne.]]
'''Vasemmisto&ndash;oikeisto-ulottuvuus'''<ref>Vaalit yleisödemokratiassa-kirjassa käytetty termi</ref> viittaa [[poliittinen kenttä|poliittisen kentän]] jakautumiseen [[oikeisto]]on ja [[vasemmisto]]on. Oikeiston on perinteisesti nähty kannattaneen [[konservatismi]]a <ref name="Kielitoimiston sanakirja">Sanat oikeisto, vasemmisto. {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> ja vasemmiston jyrkkiä [[Yhteiskunta|yhteiskunnallisia]] uudistuksia,<ref name="Factum">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 8, Vahl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-35-6682-X}}</ref>, mahdollisesti myös [[liberalismi]]a. Sanoja oikeisto ja vasemmisto käytetään myös vastaavista ryhmittymistä [[puolue]]iden ja muiden ryhmien sisällä.<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/> Termit syntyivät [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokouksessa vuonna [[1791]].<ref name="Uola">{{Kirjaviite |Tekijä=Uola, Mikko | Nimeke=Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-06982-9}}</ref>
 
'''Vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelu''' tai '''vasemmisto–oikeisto-akseli''' on yksi tavoista hahmottaa [[poliittinen kirjo]]. Se on nähtävissä niin politiikan historiassa kuin nykypäivässäkin, niin kansalaisten kuin muidenkin politiikan toimijoiden ajattelussa ja toiminnassa. Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus liittyy nykyisin ensisijaisesti tulonjakoa, sosiaalipalveluja sekä valtion ja elinkeinoelämän suhteita koskeviin kysymyksiin. Vasemmiston katsotaan painottavan valtion taloudellista, säätelevää ja palveluja tuottavaa roolia, kun taas oikeiston nähdään luottavan markkinavoimiin ja haluavan pitää valtion roolin pienenä.<ref name="vyd">{{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.) | Nimeke=Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7568-9 |Luku=Luku 12: Kansanedustaja ideologisella kartalla}}</ref>
Rivi 58:
Nuorten 18–30-vuotiaiden keskuudessa oli keskimääräistä enemmän vasemmistoon itsensä sijoittavia, kaikkiaan 29 prosenttia. Nuorista 18 prosenttia samaistui enemmän tai vähemmän oikeistoon. Eniten oikeistoon itsensä sijoittavia löytyi keski-ikäisistä, 43 prosenttia.<ref name="kaks">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20%E2%80%93konservatiivi%20-janoilla.pdf | Nimeke = Puoleet vasemmistoo–oikeisto ja arvoliberaali–arvokonservatiivi -janoilla| Julkaisija = Kunnallisalan Kehittämissäätiö| Julkaisu = KAKS.fi | Ajankohta = 29.3.2015 | Viitattu = 12.6.2017}}</ref>
 
Tutkimuksen mukaan oikeistolaisuus kasvaa merkittävästi tulojen myötä. Vastaavasti vasemmistolaisuus on yhteydessä alhaisiin tuloihin, sillä tulonsaajaryhmistä ainoastaan alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevat sijoittivat itsensä keskimääräistä enemmän vasemmalle.<ref name="kaks"/>
vasemmalle.<ref name="kaks"/>
 
==Triangulaatio==