Ero sivun ”Piimä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
kirjasta ym. kohentelua |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:
'''Piimä''' on [[maito|maidosta]] [[hapattaminen|hapattamalla]] valmistettu juotava [[Hapanmaitotuote|hapanmaitotuote]].<ref name=aho>{{Kirjaviite | Tekijä = Aho, Johanna & Hildèn, Tiina | Nimeke = Maidon matkassa | Vuosi = 2007 | Sivu = 107–108 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = ISBN 978-952-13-3363-7}}</ref> Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa.
==Valmistus==
Piimän hapattaminen tapahtuu lisäämällä maitoon hapatetta – [[Maitohappobakteeri|maitohappobakteereja]] – ja pitämällä hapatettu maito 18–20 tuntia noin +20 asteen lämpötilassa. Hapatteet vaikuttavat piimässä muun muassa hapokkuuteen ja makuun, sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosia.<ref>TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA, Toimitus Ulla-Marja Urho Marraskuu 2007. Sivu 13. https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf</ref> Valmiin piimän laktoosipitoisuus voi olla esimerkiksi 3,6<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref> tai 4,8 prosenttia<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref>. Suurin osa Suomessa myytävästä piimästä sisältää nykyisin glukoosia ja galaktoosia laktoosin sijaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.arla.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät - Tuotteet - Arla|julkaisu=www.arla.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/erityisille-ryhmille-tarkoitetut-elintarvikkeet/vanhat-erityisruokavalmisteet/vahalaktoosiset-ja-laktoosittomat-elintarvikkeet/|nimeke=Vähälaktoosiset ja laktoosittomat elintarvikkeet|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.▼
Aluksi maidon rasvapitoisuus vakioidaan. Maito esilämmitetään, [[Homogenointi|homogenoidaan]], [[Pastörointi|korkeapastöroidaan]] 90–95 asteessa 2–5 minuutin ajan ja jäähdytetään. Sen jälkeen maito hapatetaan tankissa noin 18–24 asteessa 15–24 tunnin ajan.<ref name=aho /> Hapatteet vaikuttavat piimässä muun muassa hapokkuuteen ja makuun, sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosia.<ref>[https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta], Maito ja terveys. Toimitus Ulla-Marja Urho, marraskuu 2007. Sivu 13.</ref>
Piimä sekoitetaan ja jäähdytetään levylämmönvaihtimella alle 8 asteeseen. Lopuksi tuote pakataan kartonkiseen harjapakkaukseen. Piimä säilyy noin kahden viikon ajan.<ref name=aho />
==Erilaisia piimiä==
Erilaisia piimiä ovat esimerkiksi rasvaton piimä, kirnupiimä, asidofiluspiimä, Valio Gefilus -piimä ja [[kefiiri]].<ref name=aho />
Kirnupiimää tehdään voinvalmistuksen yhteydessä syntyneestä happamasta nesteestä, johon sekoitetaan rasvatonta piimää.<ref name=aho />
Gefilus-piimän, A-piimän ja Rela-piimän valmistuksessa käytetään erikoishapatteita, joilla tuotteesta saadaan [[Terveysvaikutteinen elintarvike|terveysvaikutteista]] ja erimakuista kuin tavallinen piimä.<ref name=aho />
Kefiirissä käytettyjen hapatteiden hiivat antavat tuotteelle kirpeän ja käyneen maun ja lisäävät tuotteeseen hiukan alkoholia.<ref name=aho />
▲
Suomi jakautuu kahtia läntisen [[Pitkä piimä|pitkän piimän]] ja itäisen [[kokkelipiimä]]n kulttuureihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vuorela, Toivo | Nimeke =Kansanperinteen sanakirja |Sivu =336, hakusana piimä| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =1979 | Tunniste =ISBN 951-0-08803-X}}</ref>
== Lähteet ==
|