Wikipedia

Ero sivun ”Piimä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
kirjasta ym. kohentelua
Rivi 1:
[[Tiedosto:Buttermilk-(right)-and-Milk-(left)Piimä.jpgpng|thumb|Piimää oikeanpuoleisessa lasissa. Vasemmanpuoleisessa lasissa on [[maito]]a.]]
'''Piimä''' on [[maito|maidosta]] [[hapattaminen|hapattamalla]] valmistettu juotava [[Hapanmaitotuote|hapanmaitotuote]].<ref name=aho>{{Kirjaviite | Tekijä = Aho, Johanna & Hildèn, Tiina | Nimeke = Maidon matkassa | Vuosi = 2007 | Sivu = 107–108 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | Tunniste = ISBN 978-952-13-3363-7}}</ref> Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa.
 
==Valmistus==
Piimän hapattaminen tapahtuu lisäämällä maitoon hapatetta – [[Maitohappobakteeri|maitohappobakteereja]] – ja pitämällä hapatettu maito 18–20 tuntia noin +20 asteen lämpötilassa. Hapatteet vaikuttavat piimässä muun muassa hapokkuuteen ja makuun, sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosia.<ref>TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA, Toimitus Ulla-Marja Urho Marraskuu 2007. Sivu 13. https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf</ref> Valmiin piimän laktoosipitoisuus voi olla esimerkiksi 3,6<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref> tai 4,8 prosenttia<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref>. Suurin osa Suomessa myytävästä piimästä sisältää nykyisin glukoosia ja galaktoosia laktoosin sijaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.arla.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät - Tuotteet - Arla|julkaisu=www.arla.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/erityisille-ryhmille-tarkoitetut-elintarvikkeet/vanhat-erityisruokavalmisteet/vahalaktoosiset-ja-laktoosittomat-elintarvikkeet/|nimeke=Vähälaktoosiset ja laktoosittomat elintarvikkeet|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.▼
Aluksi maidon rasvapitoisuus vakioidaan. Maito esilämmitetään, [[Homogenointi|homogenoidaan]], [[Pastörointi|korkeapastöroidaan]] 90–95 asteessa 2–5 minuutin ajan ja jäähdytetään. Sen jälkeen maito hapatetaan tankissa noin 18–24 asteessa 15–24 tunnin ajan.<ref name=aho /> Hapatteet vaikuttavat piimässä muun muassa hapokkuuteen ja makuun, sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosia.<ref>[https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta], Maito ja terveys. Toimitus Ulla-Marja Urho, marraskuu 2007. Sivu 13.</ref>
 
Piimä sekoitetaan ja jäähdytetään levylämmönvaihtimella alle 8 asteeseen. Lopuksi tuote pakataan kartonkiseen harjapakkaukseen. Piimä säilyy noin kahden viikon ajan.<ref name=aho />
[[Kirnu]]piimäksi (myös ''kirnumaidoksi'') kutsutaan hapatetusta kermasta [[voi]]ta valmistettaessa erottuvaa vähärasvaista [[hapanmaitotuote]]tta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vuorela, Toivo | Nimeke =Kansanperinteen sanakirja |Sivu =173 hakusana kirnu| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =1979 | Tunniste =ISBN 951-0-08803-X}}</ref> Muita piimälaatuja ovat [[talouspiimä]], [[rasvaton piimä]], [[kefiiri]] ja [[funktionaalinen elintarvike|funktionaaliset]] piimälaadut, joihin on lisätty tiettyä [[bakteeri]]kantaa. Niitä ovat muun muassa Gefilus-piimät, Rela-piimät ja [[Lactobacillus_acidophilus|Acidofilus]]-[[Maitohappobakteeri|bifidus]]-piimät.
 
==Erilaisia piimiä==
Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa. Suomi jakautuu kahtia läntisen [[Pitkä piimä|pitkän piimän]] ja itäisen [[kokkelipiimä]]n kulttuureihin.<ref>Vuorela 1979, s. 336 hakusana piimä</ref>
Erilaisia piimiä ovat esimerkiksi rasvaton piimä, kirnupiimä, asidofiluspiimä, Valio Gefilus -piimä ja [[kefiiri]].<ref name=aho />
 
Kirnupiimää tehdään voinvalmistuksen yhteydessä syntyneestä happamasta nesteestä, johon sekoitetaan rasvatonta piimää.<ref name=aho />
Piimä on elintarvikkeena hyvin vanha, ja aikaisemmin hapattaminen oli ainoa tapa saada [[Maitotuote|maito(tuote)]] säilymään pidempään. Vasta [[jäähdytys]]tekniikan ja myöhemmin [[pastörointi|pastöroinnin]] kehittyminen lisäsi maidon kulutusta sellaisenaan.
 
Gefilus-piimän, A-piimän ja Rela-piimän valmistuksessa käytetään erikoishapatteita, joilla tuotteesta saadaan [[Terveysvaikutteinen elintarvike|terveysvaikutteista]] ja erimakuista kuin tavallinen piimä.<ref name=aho />
 
Kefiirissä käytettyjen hapatteiden hiivat antavat tuotteelle kirpeän ja käyneen maun ja lisäävät tuotteeseen hiukan alkoholia.<ref name=aho />
 
▲PiimänTavallisen hapattaminen tapahtuu lisäämällä maitoon hapatetta –piimän [[Maitohappobakteeri|maitohappobakteerejalaktoosi]]pitoisuus – ja pitämällä hapatettu maito 18–20 tuntiaon noin +20 asteen lämpötilassa. Hapatteet vaikuttavat piimässä muun muassa hapokkuuteen ja makuun3,6 sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosiaprosenttia.<ref>TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA, Toimitus Ulla-Marja Urho Marraskuu 2007. Sivu 13. https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf</ref> Valmiin piimän laktoosipitoisuus voi olla esimerkiksi 3,6<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref> tai 4,8 prosenttia<reffineli>[https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331& Fineli]</ref>. SuurinVähälaktoosinen osa Suomessa myytävästä piimästäpiimä sisältää nykyisin glukoosia[[glukoosi]]a ja galaktoosia [[galaktoosi]]a laktoosin sijaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.arla.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät - Tuotteet - Arla|julkaisu=www.arla.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/erityisille-ryhmille-tarkoitetut-elintarvikkeet/vanhat-erityisruokavalmisteet/vahalaktoosiset-ja-laktoosittomat-elintarvikkeet/|nimeke=Vähälaktoosiset ja laktoosittomat elintarvikkeet|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Suomi jakautuu kahtia läntisen [[Pitkä piimä|pitkän piimän]] ja itäisen [[kokkelipiimä]]n kulttuureihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vuorela, Toivo | Nimeke =Kansanperinteen sanakirja |Sivu =336, hakusana piimä| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =1979 | Tunniste =ISBN 951-0-08803-X}}</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Piimä”