Ero sivun ”Gamal Abdel Nasser” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 56:
Vapailla upseereilla ei alkujaan ollut varsinaista vasemmistolaista aatetta. Nasserin johdolla Egypti oli kuitenkin alkanut selvästi erkaantua länsimaista, mitä pidettiin merkkinä sen luisumisesta kohti itäblokkia. Tämä huolestutti etenkin maan entrisiä siirtomaaisäntiä eli brittejä. Neuvostoliiton pelättiin korvaavan britit Suezin kanavan hallitsijoina. Toinen huolestunut taho oli [[Ranska]], joka kävi parhaillaan [[Algerian sota]]. Nasser oli tukenut Algerian itsenäisyyttä äänekkäästi. Kolmas Egyptin tilanteesta huolestunut osapuoli oli itsenäistynyt Israel. Nasser ei tunnustanut Israelin valtiota, vaan piti sitä "[[sionismi|sionistisena]] entiteettinä", joka oli tuhottava Lähi-idän vapauttamiseksi kolobialismin perinnöstä. Jälkimmäinen oli yksi tärkeimmistä Nasserin ulkopoliittisista tavoitteista. Kaikki tämä teki kolmen osapuolen silmissä Egyptin presidentin syrjäyttämisestä sotilaallisesti houkuttelevan vaihtoehdon.<ref name="serg1" />
Tilanne kehittyi Nasserin ostaessa suuren määrän sotilaskalustoa [[Tšekkosovakia]]n kautta syksyllä 1955. Nykyaikaisten aseiden saapuminen maahan olsii merkinnyt selvää etulyöntiasemaa Israeliin nähden. Heinäkuussa 1956 tehtiin puolestaan päätös [[Suezin kanavayhtiö]]n kansallistamisesta. Nasser halusi paitsi kansallsitaa kanavan, mutta myös rahoittaa kanavayhtiön osakkeilla [[Assuanin pato|Assuanin padon]] rakennuttamisen. Viimeinen niitti oli [[Tiraninsalmi|Tiraninsalmen]] sulkeminen israelilaiselta laivaliikenteeltä. 29. lokakuuta alkoi niin sanottu [[Suezin kriisi]], kun Britannia, Ranska ja Israel iskivät Egyptiin. [[
===Nasserismi===
| |||