|
|virallinen nimi =
|nimi-genetiivissä =
|vuosi_alku = n. 29003200 eaa.
|vuosi_loppu = 593539 eaa.
|lippu =
|lippu-teksti =
|vaakuna =
|vaakuna-teksti =
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = Elam Map-en.svg
|sijainti-selite =
|muut-kaupungit =
|pinta-ala =
|maapinta-ala =
|vesipinta-ala =
|väkiluku =
|väestönlaskentavuosi =
|viralliset-kielet =
|yleisimmät-kielet =
|lukutaito =
|valuutta =
|bkt =
|bkt-per-asukas =
|hdi =
|maatalous =
|palvelut =
|teollisuus =
|aikavyöhyke =
|kesäaika =
|lyhenne =
|maatunnus =
|ajoneuvo =
|lentokone =
|suuntanumero =
|motto =
|kansallislaulu =
|kansallislaulun-tyyppi =
|edeltäjät = [[Proto-Elam]]
|edeltäjänimike =
|alaviite =
}}
'''Elam''' ({{k-elx|𒁹𒄬𒆷𒁶𒋾}}, ''Haltamti''; {{k-sux|𒉏𒈠𒆠}}, ''NIM.MA<sup>ki</sup>''; {{k-he|עֵילָם}}, ''ʿÊlām''; {{k-peo|𐎢𐎺𐎩}}, ''Ūvja''; klassississa teksteissä '''Susiana''', {{k-grc|Σουσιανή}}, ''Sousiānḗ'') oli [[IranIranin historia#Varhaishistoria|muinaisiranilainen]] alue ja valtio nykyisessä [[Iran]]in [[Khūzestān]]issa, Etelä-[[Irak]]ista hieman itään [[Persianlahti|Persianlahden]] pohjukassa. ElamElamin sivilisaatio vaikutti alueen historiaan noin 3200–645vuosina 3200–539 eaa.,<ref muunname=mark>{{Verkkoviite muassa| valloittamallaOsoite usein= [[Sumer]]inhttps://www.worldhistory.org/elam/ tai| [[Babylonia]]n,Nimeke ja= oliElam myös| näidenTekijä maiden= pahinJoshua vihollinenJ. ElaminMark alue| jakautuiAjankohta pääkaupungin= [[Susa]]n27.8.2020 ympärillä| olevaanJulkaisu [[Susianan= tasanko]]on,World jaHistory [[AnshanEncyclopedia (Iran)|Anshaniin]] SusastaViitattu kaakkoon= 2.5.2022 }}</ref>
Elamilaiset eivät olleet koskaan yhtenäinen etninen ryhmä, vaan erilaisten kansojen muodostama liitto, joita kutakin hallittiin yhdestä kaupungista. Näitä alueellisia pääkaupunkeja olivat esimerkiksi [[Awan]], [[Anšan (Elam)|Anšan]], [[Šimaški]] ja [[Susa]].<ref name=mark />
== Elamista yleisesti ==
==Etymologia==
Elamin nimi tulee [[Akkadin kieli|akkadin]] ja [[Sumeri|sumerin]] kielisestä sanasta, joka tarkoittaa ylänköä. Elamilaiset itse kutsuivat maataan nimellä Haltami, jonka uskotaan tarkoittaneen niin ikään ylänköä. Raamatun mukaan alue on nimetty Elamin, [[Seem]]in pojan ja [[Nooa]]n pojanpojan mukaan.<ref name=mark />
== Historia ==
{{Muinainen Mesopotamia}}
Elamilaisten alkuperää ei tiedetä, mutta heidän arvellaan olleen Iranin tasangon alkuperäistä väestöä. Elamilaisten kulttuuri alkoi muodostua [[Mesopotamia]]n Ubaid-kaudella viidennellä vuosituhannella eaa. Elamin sivilisaation historia jaetaan neljään kauteen:<ref name=mark />
* esielamilainen kausi, n. 3200–2700 eaa.
Elamilaiset käyttivät itse maastaan nimeä ''Haltamti'' tai myöhemmin ''Atamti''. Yleensä käytetty nimi Elam on [[akkadi]]ksi vuorimaa. Elam jakautui kahteen osaan, läntisellä tasangolla olevaan [[Susian]]aan ja idässä tai kaakossa olevaan vuoristoiseen [[Anshan (Iran)|Anshan]]iin. Susianassa viljeltiin maata, sen halki virtasi jokia ja sinne kaivettiin kanavia. Tasangolla oli monia kaupunkeja, muun muassa [[Susa]] sekä [[Karkheh]]. Susianan tasanko on hirvittävän kuuma kesällä, alueen nykyiset asukkaat oleskelevat siellä päivisin kellareissa, ja kaduilla viihtyvät vain [[sisilisko]]t ja käärmeet. Lämpötila voi päivällä auringossa olla 50 [[°C]], ja kadun pinnassa tai autossa 70 °C.{{lähde}} Anshanin vuoristo on [[Persianlahti|Persianlahdesta]] pohjoiseen, ja se oli muinoin tärkeä kiven, metallien ja puutavaran lähde. Anshanin asukkaat olivat voimakkaita ja ruskeaihoisia, Susianan asukkaat pienikokoisia. Monet Elamin kuninkaat tulivat vuoristoisesta Anshanista. Susianasta pohjoiseen olevassa vuoristossa oli [[Shimash]]in kaupunki.
* vanhaelamilainen kausi, n. 2700–1600 eaa.
* keskielamilainen kausi, n. 1500–1100 eaa.
* uuselamilainen kausi, n. 1100–539 eaa.
Esielamilaisesta kaudesta 3200–2700 eaa. ei tiedetä paljoakaan, koska sen historia on kirjoitettu ylös kirjoitusjärjestelmällä, jota ei osata tulkita. Susasta löytyneiden esineiden perusteella elamilaiset olivat jo tuolloin taitavia käsityöläisiä.<ref name=mark />
Elam tuli varhain korkeakulttuurin piiriin. Elam tuotti puuta, [[lapis lazuli]] -nimistä sinistä [[Korukivi|korukiveä]], rakennuskiviä, malmeja. Susan kautta meni kauppareitti ''[[Sistan]]iin'', ''[[Belutšistan|Belutshistaniin]]'', [[Afganistan]]iin ja Iraniin.
Ensimmäinen historiallinen merkintä Elamista on vuodelta 2700 eaa. peräisin olevassa [[sumer]]ilaisessa tekstissä, jossa kerrotaan, kuinka sumerilaisten kuningas [[Enmebaragesi]] löi elamilaiset taistelussa ja sai hyvän sotasaaliin.<ref name=mark />
Nyky[[arkeologia]] ei ole pystynyt paikantamaan kaikkia tärkeitä elamilaisia kaupunkeja. Muinaisista kaupungeista muun muassa ''[[Awan]]'' ja ''[[Shimash]]'' ovat paikantamatta. ''[[Zhonga Zhambil]]'', ''[[Haft Tepe]]'' ja ''[[Anshan]]''-nimisiä paikkoja on tutkittu kaivamalla. Anshan sijaitsee luultavimmin [[Tepe Malyan]] (''Tal-i Malyan'') 36 km luoteeseen nykyisestä [[Šīrāz]]in kaupungista.
Vanhaelamilaisella kaudella elamilainen kulttuuri oli jo kehittynyttä ja saavutti huippunsa Awanin, Anšanin ja Susan dynastioiden aikana. [[Sargon Akkadilainen]] valloitti Awanin noin vuonna 2300 eaa. ja toi Elamiin akkadilaisia kieli- ja kulttuurivaikutteita. Sargonin pojanpoika [[Naram-Sin (Akkadin kuningas)|Naram-Sin]] teki Elamin kanssa rauhansopimuksen. Hänen [[steela]]staan on saatu useiden elamilaisten jumalien ja hallitsijoiden nimiä sekä muuta tietoa maan historiasta. Awanin dynastia nousi uudelleen valtaan Elamissa sen jälkeen, kun [[gutilaiset]] löivät akkadilaiset. Tämän jälkeen gutilaiset kuitenkin valloittivat myös Elamin.<ref name=mark />
Elamilaiset kehittivät oman kirjoituksensa, niin sanotun ''[[protoelamilainen viivakirjoitus|protoelamilaisen viivakirjoituksen]]'', ennen kuin omaksuivat [[nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksen]]. Elamin kieli ei liity mihinkään tunnettuun kieliperheeseen. Jotkut uskovat elamin kielen olevan sukua Intian alueen [[dravidakielet|dravidakielille]].<ref>http://www.kavehfarrokh.com/wp-content/uploads/2009/07/elamitedravidian.pdf</ref>
Šimaškien dynastia (2200–1900 eaa.) tunnetaan sodistaan sumerilaista [[Ur]]ia vastaan. Urin kuningas [[Šulgi]] ajoi gutilaiset Elamista noin vuonna 2000 eaa. ja valloitti Susan. Vähän sen jälkeen elamilaisten ja [[Amorilaiset|amorilaisten]] liittouma syrjäytti sumerilaiset vallasta alueella.<ref name=mark />
== Iranin varhaishistoria ==
Sukkalmahien dynastia (1970–1770 eaa.) nosti elamilaiset valtaan Anšanissa ja Susassa sekä laajensi Elamin aluetta Sumeriin. [[Babylon]]in kuningas [[Hammurabi]] pyysi elamilaisilta apua valloittaessaan Mesopotamiaa 1700-luvulla eaa. Sen jälkeen kun hän oli valloittanut Mesopotamian, hän valloitti myös Elamin ja liitti sen valtakuntaansa.<ref name=mark />
{{Pääartikkeli|[[Iranin historia#Varhaishistoria|Iranin varhaishistoria]]}}
Keskielamilaisella kaudella elamilaisten kieli, kulttuuri ja uskonto levisivät alueella pohjoista kohti. Tärkemmät dynastiat olivat Kidinuidien dynastia 1500–1400 eaa., Igihalkidien dynastia 1400–1200 eaa. ja Sutrukidien dynastia 1200–1100 eaa. Kuningas [[Untaš-Napiriša]] rakennutti muun muassa [[Dur Untaš]]in [[zikkurat]]in ja temppelikompleksin. [[Šutruk-Nakhunte]] perusti suuren Elamin imperiumin, joka ulottui Elamista eteläiseen Mesopotamiaan. Hän löi Babyloniaa hallinneet [[kassiitit]] ja asetti vanhimman poikansa Babylonin valtaistuimelle. Vasta [[assyria]]laiset pystyivät pysäyttämään sutrukidit pohjoisessa. Valtakunta hajosi Šutruk-Nakhunten nuorimman pojan valtakauden jälkeen hallitsijasuvun sisäisiin kiistoihin.<ref name=mark />
Iranin historia alkaa [[paleoliittinen|paleoliittisella]] metsästyskulttuurilla, ajanjaksolla, joka tunnetaan huonosti.
Iranista on löydetty noin 800 000 vuotta vanhoja alkuihmisen jäänteitä, ja [[jääkausi|jääkauden]] ajoilta merkkejä [[Neandertalin ihminen|Neandertalin ihmisestä]] 85 000–40 000 vuotta sitten.{{lähde}} Noin 100 000 vuotta sitten nykyihminen saapui Iraniin tuoden [[myöhäispaleoliittinen|myöhäispaleoliittisen]] kulttuurin, joka jatkui jääkauden lopuilla [[epipaleoliittinen|epipaleoliittisena]] kulttuurina. Varhaisin ehkä epipaleoliittinen kulttuuri oli [[Zarzian kulttuuri]].<ref name="mlecchas">[http://perso.orange.fr/atil/atil/x2.htm Les Mlecchas] {{fr}}</ref> Iraniin luultavasti levisi lännestä [[Levantti|Levantista]] ja [[Syyria]]sta [[neoliittinen]] maanviljely. [[Esikeraaminen neoliittinen Lähi-itä|Varhaisneoliittisella]] ajalla noin 8700–7500 eaa. ilmestyi neliömäisiä taloja ja viljelyä [[Ali Kosh]]iin Iraniin. Polttamattomasta savesta tehtiin karkeita eläinten ja ihmisten pienoiskuvia. Ihmisillä oli koruja, kalloja oli harkitusti muokattu. Hautaukset tehtiin talojen tai kylässä olevan asumattoman kohdan alle. Kalkkikivestä tehtiin muun muassa huhmareita, piikivestä terätyökaluja.
Uuselamilaisella kaudella valta Elamissa vaihtui aluksi tiheään. [[Sargon II|Sargon II:n]] kaudella elamilaiset alkoivat käydä sotia Assyriaa vastaan. Lopulta [[Assurbanipal]] valloitti Elamin 600-luvulla eaa. Kaiverruksen mukaan hän hävitti kaikki Elamin kaupungit, mutta arkeologisten todisteiden perusteella tämä väite on liioittelua. Tuhotessaan Susaa hän kuitenkin hävitti kaikki kuningashaudat ja historialliset dokumentit.<ref name=mark />
Seuraavassa vaiheessa saviastiat saapuivat alueelle. Iraniin syntyi oma kulttuuri [[Zagrosvuoret|Zagrosvuorten]] itäpuolelle [[Karkheh joki|Karkheh-joen]] latvojen pohjoispuolelle 7500–5600 radiohiilivuotta eaa., jota joskus sanotaan [[Kermanshahin kulttuuri]]ksi tai [[Itäinen M´lefaatin kulttuuri|itäiseksi M´lefaatin kulttuuriksi]] 9200 kalenterivuotta sitten.<ref name="mlecchas" /> Siihen liittyvät Länsi-Iranin [[Sarab]], [[Asiab]], [[Ganj-e Dareh]] (Genj-Dareh) ja [[Abdul Hosein]]. [[Guran]]in{{tarkenna|Minkä? Mikä on 'Guran'?}} keramiikka on ajalta 7500–6900 kalenterivuotta eaa. <ref>http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg</ref> Joidenkin mielestä [[Induksen kulttuuri]]n luojat "[[mlecchat]]" levittäytyivät neoliittisella kaudella Iranin yli itään joskus 7000–5000 eaa.<ref name="mlecchas" /> Noin 6000 eaa. maatalouskylät olivat laajalle levinneitä Iranin seuduilla: [[Tepe Sabz]] [[Khūzestān]]issa, [[Hajji Firuz]] [[Azerbaidžan]]issa, [[Godin Tepe VII]] luoteisessa [[Luristan]]issa, [[Tepe Sialk I]] suuren suola-aavikon reunalla ja [[Tepe Yahya VI C-E]]. lounaassa. Pohjaltaan yhtenäinen - toki alueellisin muunnelmin joiltain osin hajanainen - kulttuurialue vallitsi laajalla alueella Iranissa, [[Afganistan]]issa, [[Belutšistan]]issa, [[Turkmenistan]]in ja [[Uzbekistan]]in seuduilla sekä [[Irak]]issa ([[Mesopotamia]]). [[Kivikausi|Kivi]]-[[kuparikausi]] vallitsi 5500–3500 eaa.
Assurbanipalin kuoltua Elam, [[Meedia]] ja [[Babylonia]] hävittivät Assyrian kaupungit vuonna 612 eaa. Sen jälkeen Elamia hallitsi aluksi Meedia. Tämän jälkeen Elamiksi kutsuttiin Elamin eteläosaa, ja pohjoisosaa kutsuttiin Susianaksi.<ref name=mark />
== Elamin historia ==
Elamilaisten sivilisaation katsotaan päättyneen persialaisen [[Akhaimenidit|akhaimenidien valtakunnan]] alkuvuosina, kun [[Kyyros Suuri]] oli valloittanut koko seudun ja liittänyt Elamin valtakuntaansa provinssiksi. Persialaiskuningas [[Dareios I]] rakensi Susan uudelleen ja teki siitä yhden pääkaupungeistaan ja hallintopiireistään. Elamilaisella kulttuurilla oli senkin jälkeen vaikutusta akhaimenideihin, ja elamilaisten jumaluudet vaikuttivat Persian muinaisuskontoon, joka edelsi [[Zarathustralaisuus|zarathustralaisuutta]]. Myös elamin kieltä käytettiin edelleen. Elamilainen kulttuuri jatkoikin elämäänsä alueella pienimuotoisena ja antoi vaikutteita alueen muille kulttuureille, etenkin persialaiselle kulttuurille.<ref name=mark />
=== Esi-Elam ===
==Kulttuuri==
[[Tepe Sialk]] edustaa vanhinta Elamin alueen kulttuuria noin vuodelta 5000 ennen ajanlaskun alkua. [[Susa]] I -keramiikkaa esiintyi noin 4000–3500 eaa. Se on [[Ubaid-kausi|Ubaid-kauden]] ja varhaisten [[Uruk-kausi|Uruk-vaikutteiden]] aikaista. Susa II -keramiikan kaudessa näkyy myöhäisten [[Uruk]]-vaikutteiden (3500–3100 eaa.) vaikutus: kaupungistuminen ja kirjoitus sekä savipalloissa että tauluissa.
Elam sijaitsi lännen ja idän välisellä kauppareiteillä, ja sen kautta käytiin kauppaa [[Mesopotamia]]n ja idän välillä.<ref name=mark />
[[Elamin kieli|Elamin kielellä]] ei ole tunnettuja sukulaiskieliä, eikä sitä ole vielä opittu tulkitsemaan. Tämän vuoksi tiedot Elamin varhaishistoriasta on saatu mesopotamialaisista lähteistä. Kun elamilaiset ottivat käyttöön sumerilaisten [[Nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksen]], he alkoivat kirjoittaa sillä omaakin kieltään.<ref name=mark />
=== Kolmas vuosituhat ===
Elamissa palvottiin noin 200 eri jumalaa. Kussakin temppelissä palvottiin yhden jumalan patsasta. Kuolema ja kuolemanjälkeinen elämä olivat elamilaiselle erityisen tärkeitä, ja monessa heidän rukouksistaan ja kaiverruksistaan pyydetään turvallista matkaa seuraavaan elämään.<ref name=mark />
Susa III-kaudella (3100–2900 eaa.) syntyi varhainen Elamin valtio. Elam mainitaan sumerilaisissa kirjoituksissa ensi kerran noin vuonna 2700 ennen ajanlaskun alkua nimellä NIM, ''vuorimaa''. Awanin dynastia vaikutti 2500–2240 eaa., jolloin hallitsi Kutik-Inshushinnak. Seuraava Shimashin dynastia nousi noin 2030. [[Urin kolmas dynastia|Urin kolmannen dynastian]] Šulgi valloitti Elamin hetkeksi. Ibbi-Sinin aikana Elam kapinoi. [[Amorilaiset]] hyökkäilivät
ja hävittivät Sumeria, jossa oli nälkää. Elamilaisten kuninkaan Kindattun armeija hävitti ja ryösti Urin yhdessä shimashilaisten heimojen kanssa ehkä 2004/1940 eaa.
Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-sin vietiin vankina Elamiin.
=== Vanhan Babylonian aikoihin ===
Noin 1900–1770 eaa. nousi Elamissa valtaan Epartin dynastia.
Raamatussa mainitaan [[Aabraham]]in aikoihin - joskus noin 1800 eaa. - Elamissa vallineen Kedorlaomer-nimisen kuninkaan, joka saattaisi vastata Kudur Lagamar -nimimuotoa, joka tarkoittaa "Lagamarin palvelijaa". Tämän nimistä kuningasta ei kuitenkaan historia tunne. Vanhan Babylonian suurvallan rakentaja ja lainsäätäjä [[Hammurabi]] hyökkäsi Elamiin valloittaen maan. [[Hammurabi]]n pojan [[Samsu-Iluna]]n aikana Elam vapautui, ja seuraavan Babylonian hallitsijan aikana Elamin kuningas [[Kutir-Nahhunte I]] hyökkäsi takaisin hävittäen
Babylonin pahoin. Vuoristosta tulleet [[kassiitit]] lienevät hyökänneet Elamiin, koska kirjoitetut lähteet katkeavat sekä Babyloniassa että Elamissa joksikin aikaa.
=== Keski-Elamin igehalkidit ===
Elamiin perustettiin noin 1500 eaa. [[kidinuidien dynastia]], joka kesti vuoteen 1400 eaa. Noin 1400 eaa. nousi [[igehalkidien dynastia]]. Sen ensimmäinen kuningas oli [[Ige-halki]]. Tällä kaudella vahva kuningas [[Untaš-Napiriša]] rakennutti Dur Untashin eli [[Tšogha Zanbil]]in kaupungin, jonne rakennutti suuren temppelin ja sen keskelle porraspyramidin, [[zikkurat]]in. Zikkurat, temppeli ja koko kaupunki ympäröitiin kukin vahvalla muurilla. Kuninkaan palatsi oli temppelin ulkopuolella kaupungin sisällä. Pienempiä temppeleitä oli temppelin muurin ja palatsin muurin välillä. Hautoja oli maanalaisissa kammioissa. Untaš-Napirišan jälkeiset kuninkaat eivät jatkaneet näitä suuritöisiä rakennustöitä. Vuonna 1270 eaa. Elam ulottui kuningas [[Hupannumena]]n johdolla [[Persianlahti|Persianlahdelle]] asti.
Vuosina 1210–1100 eaa. hallitsivat [[shutrukidit]], jotka tekivät Elamista mahtavan. Noin vuonna 1160 eaa. Elamin [[Shutruk Nahhunte I]] perusti suurvallan. Hän hyökkäsi Babyloniaan, ja kaatoi kuningas
[[Zababa-shuma-iddin]]in. Babyloniasta varastettiin muun muassa [[Hammurabin laintaulu]], [[Naramsinin voitonkivi]], ja [[Hammurabin rintakuva]], koska Shutruk-Nahhuntella oli tapana keräillä vihollismaista ja omasta maastakin patsaita palatsiinsa.<ref>Armas Salonen: Persian muinaisuus ja kulttuuri. Otava 1967.{{lähde tarkemmin|sivu?}}</ref>. Babylonian valtaistuimelle nousi Shutruk Nahhunten poika Kutir Nahhunte vain kolmeksi vuodeksi. Kutir Nahhunte ehti olla jonkin aikaa myös koko Elamin kuninkaana. Elamin suurvaltaa laajensi edelleen [[Shilhak Inshushinak]] joka hallitsi 1155–1135 (tai 1150-1120) eaa. Hän väitti ryöstäneensä 31 kaupunkia ja tunkeutui pohjoiseen Assyriaan Kirkukiin asti.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria. Kirjayhtymä 1971, sivu 414.</ref>
Elamista tehtiin monia sotaretkiä Babyloniaan. Isinin kaupungista tuli Babylonian vastarintapesäke. Siellä nousi [[Ninurtanadinshum]], joka hyökkäsi Assyriaan. Babylonian oma kuningas [[Nebukadnessar I]] voitti Elamin 1120. Elamin [[Namar]] liitettiin Babyloniaan. Elam uhkasi kuitenkin vielä tämänkin jälkeen Babyloniaa.
=== Uus-Elam ===
Noin 743–645 eaa. Elam oli niin sanottu Uus-Elam, jonka [[Assyria]] lopulta valloitti. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat [[meedia]]laiset ja [[persia]]laiset.
== Elamin historian kaudet ==
[[Tiedosto:Elamite culture in Izeh, Khuzestan, Iran.jpg|thumb|Elamin kulttuuria, Izeh, entinen Ayapir, Khuzestan, Iran]]
{| class="wikitable" width="77%"
|- bgcolor="#F6E6AE"
|colspan="2"|'''Susiana a-Susiana'''
|-
| rowspan="4"| d-kausi 6000–4000 eaa.
!width="60%" |Susiana a<ref>http://www.anaviangallery.com/timeline1.html</ref> vastaa Pohjois-Mesopotamian [[Hassunan kulttuuri]]a
|-
|Susiana b [[Samarran kulttuuri]], Ubaid 1
|-
|Susiana c [[Halaf]], [[Ubaidin kulttuuri]]n vaihe 2
|-
|Susiana d Ubaid 3 (joka laajennut pohjoiseen)
|-bgcolor="#F6E6AE"
|colspan="2"|'''Susa-kausi''' n. 4000–3200 eaa.
|-
|rowspan="2"|Susa I 4000–3700/3500 eaa. omatyylisensä ce, kerrostumat 22-17 , Susa A, B tasanne ja rakennelmia
|Susa A Ubaid 4, Pohjois-[[Mesopotamia]]n varhainen Gawra
|-
|Susa B Ubaid 4 – Uruk
|-
|Susa II 3700/3500–3200 eaa. (Urukin vaikutus), Susa C?||Susa C Uruk-Jamdat Nasr kausien välissä
|-bgcolor="#F6E6AE"
|colspan="2"|'''Protoelamilainen''': n. 3200–2700 eaa.
|-bgcolor="#F6E6AE"
|colspan="2"|'''Vanha Elam''' n. 2700–1600 eaa.
|-
|rowspan="3"|(Epartin dynastiaan asti)
|Susa D vastaa Sumerin varhaisdynastista
|-
|Awanin kuninkaat
|-
|Shimashkin kuninkaat
|-bgcolor="#F6E6AE"
|colspan="2"|'''Keski-Elam''' n. 1500–1100 eaa. Anzaniittien dynastia babylonialaisten Susan retkeen asti
|-bgcolor="#F6E6AE"
|colspan="2"|'''Uus-Elam'''
|-
|rowspan="3"| n. 1100–539 eaa. persialaisvalloitukseen asti
|Uus-Elam I 1100–770 eaa. niukasti tietoja, Elamin ja Babylonian liitto?
|-
|Uus-Elam II 770–646 eaa.
|-
|Uus-Elam III 646–539 eaa.
|}
<!--
Neo-Elamite I (c. 1100–770 eaa.) – Very little is known of this period. Anshan was still at least partially Elamite. There appear to have been alliances of Elam and Babylonia against the Assyrians; the Babylonian king Mar-biti-apla-ushur (984–79 eaa.) was of Elamite origin, and Elamites are recorded to have fought with the Babylonian king Marduk-balassu-iqbi against the Assyrian forces under Shamshi-Adad V (82311).
-->
== Iranin alueen muinaisia löytöpaikkoja ja sivilisaatioita ==
Iranin laajalla alueella (ja Iranin lähialueilla) oli Elemin lisäksi monia muita alueita
ja kulttuureja.
{| class="wikitable" width="77%"
|- bgcolor="#F6E6AE"
|'''Länsi-Iranissa'''
|-
|[[Godin Tepe]]
|-
|[[Tepe Giyan]]
|-
|Tepe Ozbaki
|-
|[[Tepe Sialk]]
|- bgcolor="#F6E6AE"
|'''Pohjois-Iranissa'''
|-
|Tureng Tepe
|-
|[[Tepe Hissar]]
|- bgcolor="#F6E6AE"
|'''Keski- ja Etelä-Iranissa'''
|-
|Shahdad
|-
|[[Bakunin kulttuuri|Tall-e Bakun]]
|-
|[[Tepe Yahya]]
|-
|Kunar Sandal
|}
==Lähteet==
== Kirjallisuutta ==
*Armas Salonen: ''Persian muinaisuus ja kulttuuri.''
*Armas Salonen: Persian muinaisuus ja kulttuuri.
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Elam|Elam}}
*[http://www.iranica.com/articles/v8f3/v8f340.html Elam article] of the [http://www.iranica.com/ Encyclopædia Iranica]
*[http://www.iranchamber.com/history/elamite/elamite.php History of the Elamite Empire]
*[http://www.answersingenesis.org/creation/v20/i4/noah.asp The sixteen grandsons of Noah]
*[http://www.anaviangallery.com/timeline1.html Time Line of The Ancient Near East]
<!--
*[http://www.cais-soas.com/CAIS/History/prehistory/prehistory.htm Neolithic Iran]
*[http://www.cais-soas.com/CAIS/Archaeology/Pre-History/neolithic_Iran.htm Neolithic Iran]
-->
[[Luokka:Elam|*]]
| 