Ero sivun ”Kuningatar Annan sota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Queen Anne's War) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
p kolla
Rivi 53:
Vuonna 1701, kuningas [[Kaarle II (Espanja)|Kaarle II:n]] kuoltua edellisenä vuonna, [[Espanjan perimyssota|syttyi sota]] siitä kuka seuraisi häntä Espanjan valtaistuimelle. Vaikka sodassa oli aluksi mukana vain muutama maa Euroopassa, toukokuussa 1702 sota laajeni kun [[Englannin kuningaskunta|Englanti]] julisti sodan [[Espanja]]lle ja [[Ranskan kuningaskunta|Ranskalle]].<ref>Thomas, s. 405–407.</ref> Sotatoimia Pohjois-Amerikassa edisti entisestään olemassa olevat erimielisyydet raja-alueilla, jotka erottivat näiden valtojen siirtomaat. Tämä epäharmonia oli kaikkein selväpiirteisin Englannin siirtomaiden pohjois- ja lounaisrajoilla, jotka tuolloin ulottuivat eteläisestä [[Carolinan provinssi]]sta pohjoiseen [[Massachusettsin lahden provinssi]]in; lisäksi siirtomaa-asutuksia oli [[Newfoundland]]issä ja [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahdella]].<ref>Stone, s. 161, 165.</ref>
 
Englannin siirtomaiden kokonaisväkiluku oli tuolloin arvioitu olevan 250&thinsp;000, [[Virginian siirtomaa|Virginian]] ja [[Uusi-Englanti|Uuden-Englannin]] olessa asutuimpia.<ref>Craven, s. 288.</ref> Näiden siirtomaiden väkikeskittymät olivat rannikkollarannikolla, sisämaassa olevien pienten asutusten lisäksi, joskus ulottuen jopa [[Appalakit|Appalakkien vuoristoon]].<ref>Katso esim. karttaa lähteessä Winsor, s. 341, jossa on kartta vuodelta 1687 kaakkoisista siirtomaista.</ref> Useimmat eurooppalaisista uudisasukkaista tiesivät vain vähän maanosan sisäosista, Appalakkien länsipuolella ja [[Suuret järvet|Suurten järvien]] eteläpuolella. Tätä aluetta hallitsivat alkuperäisheimot, tosin ranskalaiset ja englantilaiset kauppiaat olivat työntyneet alueelle. Espanjalaiset [[lähetyssaarnaaja]]t ''[[Espanjan Florida|La Floridassa]]'' olivat perustaneet lähetystyöverkoston käännyttääkseen alkuperäisasukkaat [[Katolinen kirkko|roomalaiskatolisiksi]].<ref>Weber, s. 100–107.</ref> Espanjan väkiluku oli suhteellisen pieni (noin 1&thinsp;500), ja alkuperäisasukkaita joita he yrittivät käännyttää oli arviolta 20&thinsp;000.<ref>Cooper and Terrill, s. 22.</ref> Ranskalaiset löytöretkeilijät olivat paikallistaneet [[Mississippi (joki)|Mississippi-joen]] suun, jonka lähelle he olivat perustaneet pienen siirtomaan vuonna 1699 [[Fort Maurepas]]iin (lähellä nykyistä [[Biloxi|Biloxi, Mississippiä]]).<ref>Weber, s. 158.</ref> Sieltä he alkoivat perustaa kauppareittejä sisämaahan, luoden hyvät suhteet [[Choctawit|Choctawiehin]], suuri heimo jonka vihollisiin kuuluivat brittiläisten liittolaiset [[Chickasawit]].<ref>Crane, s. 385.</ref> Kaikki nämä kansat olivat kärsineet osakseen euraasialaisista [[Infektio|tartuntataudeista]] kuten [[Isorokko|isorokosta]], jotka varhaiset löytöretkeilijät ja kauppiaat olivat tuoneet.<ref>Waselkov and Hatley, s. 104.</ref>
 
Ranskalaisten saapuminen etelään uhkasi kauppayhteyksiä, joita Carolinan siirtolaiset olivat perustaneet sisämaahan, ja Espanjan alueellisia vaateita, luoden jännitteitä kolmen suurvallan välillä. Ranska ja Espanja, tämän konfliktin liittolaiset, olivat olleet vastakkaisilla puolilla äskettäin päättyneessä [[Yhdeksänvuotinen sota|yhdeksänvuotisessa sodassa]].<ref>Weber, s. 158–159.</ref> Ristiriitaiset aluevaateet Carolinan ja Floridan välillä Savannah-joen eteläpuolesta olivat uskonnollisten erimielisyyksien tukahduttamia roomalaiskatolisten espanjalaisten ja [[Protestantismi|protestanttisten]] englantilaisten välillä rannikolla.<ref name=Arnade32>Arnade, s. 32.</ref>