Ero sivun ”Saksan 163. jalkaväkidivisioona” versioiden välillä

[[Operaatio Barbarossa]]n alettua Saksa esitti [[Ruotsi]]lle vaatimuksia, jotka johtivat Ruotsissa niin sanottuun [[juhannuskriisi]]in. Yksi vaikeimmista vaatimuksista oli 163. divisioonan läpikulun järjestäminen Suomeen. Ruotsi kuitenkin suostui ja 25. kesäkuuta 163. divisioona lähti matkaan Ruotsin läpi kohti [[Joensuu]]ta. Jo ennen saapumistaan se päätettiin keskittää Joensuun ja Suomen valtakunnan rajan väliselle alueelle, jossa se toimi osana ylipäällikön [[reservi]]ä. Heinäkuussa 1941 yksi divisioonan rykmenteistä alistettiin [[Saksan XXXVI armeijakunta|Saksan XXXVI armeijakunnalle]], joka taisteli [[Salla]]n alueella [[Suomen Lappi|Lapissa]] osana [[Saksan 20. vuoristoarmeija]]a.<ref name=JSPJ>''Jatkosodan pikkujättiläinen'', s. 53, 137, 140, 145–146, 149, 180, 260–261, 1052.</ref>

 

 

Syksyllä 1941 divisioona ryhmitettiin [[Syväri]]n alajuoksulle, missä sitä oli tarkoitus käyttää yhteyden saamiseen Saksan [[pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmään]].{{lähde}} Syys–lokakuussa valmisteltiin hyökkäystä Syvärin yli siten, että 163. divisioonan kaksi rykmenttiä (kolmas oli edelleen Sallassa) hyökkäisivät Syvärin yli tavoitteenaan [[Ojatti]]joki. Hyökkäystä oli tarkoitus tukea pohjoisempana myös suomalaisilla joukoilla. Saksalaisten joukkojen vasenta sivustaa varmistaakseen [[11. divisioona (jatkosota)|11. divisioonaan]] kuuluneen [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|JR 8:n]] oli tarkoitus ylittää Syväri 2–3 kilometriä ylempää.<ref>http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/21102008.html</ref> Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä saksalaiset pääsivät etelästä vain [[Tihvinä|Tihvinään]], joka oli 80 kilometrin päässä Syväristä. Koska todellista tilaisuutta yhteyden saamiseen ei ollut, jätti Suomen armeijan ylipäällikkö [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] hyökkäyskäskyn antamatta.{{lähde}} Saksalaiset joutuivat vetäytymään lopullisesti Tihvinästä 8. joulukuuta 1941 [[Olhavanjoki|Olhavanjoelle]].<ref name=JSPJ/>