Wikipedia

Ero sivun ”Neoliittinen kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kieli tarkistettu, malline pois
Rivi 1:
{{korjattava/kieli}}
{{Korjattavat 2012}}
{{Korjattava/painotus|painottuu liikaa maatalouteen (osan voisi siirtää artikkeliin Maatalouden historia), kulttuurilistan lisäys}}
Rivi 17 ⟶ 16:
Maanviljelyn väitetään helpottaneen ihmisen elämää. Se kuitenkin vaati metsästystä enemmän työtä ja näyttää alentaneen elinikää, koska taudit levisivät nopeammin tiheästi asutuissa kiinteissä kylissä kuin liikkuvissa metsästäjäryhmissä.
 
Puhe neoliittisesta vallankumouksesta on pitkälti dramatisointia: metsästys säilyi pääelinkeinona vielä pitkään, vaikka viljelyä jo harjoitettiin.<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 1{{lähde tarkemmin}}</ref> Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna. Viljelyyn ei vaadittu suuria keksintöjä, ja viljelykasvit saatiin luonnosta, joten maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyssä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ("kaivukeppi") ja myöhemmin kehittyneempiä välineitä kuten [[kuokka]]a ja vielä myöhemmin [[aura (maanviljely)|auraa]]. Myös kastelujärjestelmä kehittyi. Vilja varastoitiin saviastioihin suojaan tuholaisilta.
 
Maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyssä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ("kaivukeppi") ja myöhemmin kehittyneempiä välineitä kuten [[kuokka]]a ja vielä myöhemmin [[aura (maanviljely)|auraa]]. Myös kastelujärjestelmä kehittyi. Vilja varastoitiin saviastioihin suojaan tuholaisilta.
Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelyn alku tapahtui hieman eri tavalla. Esimerkiksi Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä [[kurpitsa]]a, [[chilipippuri]]a ja [[pavut|papua]] puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista. Maanviljely on saattanut kehittyä Lähi-itää aiemmin Afrikassa, esimerkiksi [[Muinainen Egypti|Egyptissä]], josta on löydetty 16&nbsp;300–10&nbsp;000 vuotta vanhoja jauhinkiviä liittyen muun muassa [[Esnan kulttuuri]]in.{{lähde}} Joidenkin tietojen mukaan maata olisi viljelty jo noin 25&nbsp;000 vuotta sitten [[Melanesia]]ssa.{{lähde}}▼
 
▲Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelynmaanviljely alku tapahtuialkoi hieman eri tavalla. Esimerkiksi Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä [[kurpitsa]]a, [[chilipippuri]]a ja [[pavut|papua]] puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista. Maanviljely on saattanut kehittyä Lähi-itää aiemmin Afrikassa, esimerkiksi [[Muinainen Egypti|Egyptissä]], josta on löydetty 16&nbsp;300–10&nbsp;000 vuotta vanhoja jauhinkiviä liittyen muun muassa [[Esnan kulttuuri]]in.{{lähde}} Joidenkin tietojen mukaan maata olisi viljelty jo noin 25&nbsp;000 vuotta sitten [[Melanesia]]ssa.{{lähde}}
 
=== Varhaisia domestikaatiokeskuksia ===
Rivi 52 ⟶ 53:
{{Pääartikkeli|[[Neoliittinen Lähi-itä]]}}
 
[[Jääkausi|Jääkaudella]] Lähi-idässäkinidässä vallitsi [[myöhäispaleoliittinen|suurriistan metsästyskulttuuri]] niillä alueilla, jotka eivät olleet liian kuivia asumiseen. Jo tällä metsästyskaudelle kerättiin ja syötiin villien kasvien jyviä, nykytiedon mukaan jo noin 21&nbsp;000 eaa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3826731.stm Arming origins gain 10&nbsp;000 years, BBC News Science/Nature], Last Updated: 23.6.2004</ref>. Jääkauden lähestyessä loppuaan Lähi-idän ilmastossa tapahtui muutoksia, joiden seurauksena monet aikaisemmat metsät ja arot kuivuivat. Niinpä suurriista hävisi laajoilta alueilta, ja ihmiset alkoivat [[epipaleoliittinen Lähi-itä|epipaleoliittisella]] ajalla metsästää enemmän pientä riistaa, muun muassa gaselleja ja kerätä etanoita. Luonnonvaraista [[emmervehnä]]ä kerättiin piikivisirpeillä [[Kebaran kulttuuri|jo noin 18&nbsp;000–13&nbsp;000 eaa.]] Riistan määrä kasvoi taasuudelleen ilmaston kostuttuamuututtua kosteammaksi aivan jääkauden lopussa, mutta pian ilmasto kuivui taas pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tällöin Levantissa syntyikehittyi ainakin puoliksi liikkuvaa metsästykseen ja keräilyyn perustuvaa [[mesoliittista]] elämäntapaa, ja [[Natufin kulttuuri|ihmiset rakensivat pyöreäpohjaisia taloja]]. Maata alettiin viljellä nykykäsityksen mukaan ensiksi Lähi-idänidässä vuoriston ja aron rajalla. Tämä hedelmällinen puolikuu ulottuuulottui Levantista [[Turkki|Turkin]] eteläosan kautta Etelä-[[Iran]]iin ja Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään. Tällä maatalouden syntyalueella ja varhaisella leviämisalueella kasvaakasvoi villiä [[emmervehnä]]ä ja elääeli villejä lampaita.
 
On kiistelty siitä, miksi ja millä tavoin viljely alkoi Lähi-idässä. Joidenkin mukaan viljely olisi alkanut siten että ilmaston kuivuttua ihmiset muuttivat jokien ja lähteiden lähelle, joissa heidän olisi hengissä pysyäkseen ollut pakko muiden elinkeinojen lisäksi alkaa viljellä maata. Tätä keidasteoriaa kannatettiin 1900-luvun alussa, ja monet uudet löydöt tukevat sitä, muun muassa se, että esihistoriallinen Jeriko sijaitsi joen laskuviuhkan lähellä. Toisten mukaan maanviljely alkoi sadeviljelynä niillä alueilla, jossa satoi tarpeeksi viljakasveille. Maanviljelyyn olisi saattanut ajaapakottaa muun muassa väestönkasvu, joka johti riistan loppumiseen. Ensimmäiset merkit viljan viljelystä ovat noin vuosien 13&nbsp;500–8&nbsp;500 eaa. tienoilta Levantista tai Kaakkois-Turkista. Noin 9&nbsp;000–8&nbsp;000 eaa. joissain paikoissa [[Levantti|Levantissa]] Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa luultavasti viljeltiin maata.<ref>http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/245</ref>
 
Ensimmäiset täysin varmat merkit maanviljelystä ovat noin vuodelta 8&nbsp;000 eaa. nykyisten [[Israel]]in ja [[Syyria]]n alueelta.<ref>http://www.near-east.historians.co.uk/html/later_neolithic.html</ref> Samoihin aikoihin maanviljelyn keksimisen kanssa kesytettiin vuohi ja lammas, myöhemmin myös muita kotieläimiä. Noin 7&nbsp;000 eaa. hieman aiemmin keksitty keramiikka levisi laajalle. Maanviljely levisi pian Levantista itäiseen [[Anatolia]]an, [[Mesopotamia]]an ja [[Iran]]iin.<ref>http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG</ref><ref>http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php</ref><ref>http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=5</ref>
 
Noin 6&nbsp;000 eaa. syntyi Lähi-idässä nykyisen tyylistä maataloutta, jossa kasvatettiin sikoja, lampaita, nautoja sekä viljeltiin ohraa ja vehnää. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, ja eri viljalajit otettiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 5&nbsp;400 eaa. Lähi-idässä alettiin laajoilla alueilla viljellä maata kastelemalla, toisin sanoen johdettiin kastelukanavilla vettä pelloille. Arkeologisten löydösten perusteella vaikuttaisi siltä, että alussa kastelua harjoitettiin sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja [[Zagrosvuoret|Zagrosvuorten]] rinteillä Iranissa. Pian kasteluviljely levisi Mesopotamian alangoille, jossa tätä tehokasta maanviljelyä esiintyi suurissa määrin vasta Uruk-kaudella noin 4&nbsp;000 eaa. Silti muinaisessa Mesopotamiassa yksittäisen viljelijän pellon tuotto oli epävarmaa. Maanviljelyn yleistyminen johti maan tuoton lisääntymiseen. Tästä seikasta sekä väestön kasvusta seurasi siirtyminen kiinteään ja tihenevään asutukseen. Tämä kehitys johti lopulta [[sivilisaatio]]n syntyyn. Väestö jakautui Lähi-idässä neoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisiin ja jokilaaksojen viljelijöihin.
 
=== Neoliittinen Intia ===
 
Maanviljely ja karjanhoito tulivat Intiaan noin 7&nbsp;000 eaa. lännestä, luultavasti sieltä muuttaneen kansan mukana. Varhainen neoliittinen perinne levisi etelässä ainakin [[Vindhya]]-vuorille asti. Viljeltiin vehnää., Noinjja noin 6&nbsp;000 eaa. tulivat saviastiat. Tunnettuja varhaisia lännen löytöpaikkoja ovat Pakistanin [[Mehrgarh]] ja Intian [[Bhirrana]]. Kuparin sulatus alkoi noin 4&nbsp;800 eaa. Monesti kuparikausikin katsotaan neoliittiseksi. Pikkukylistä kasvoi paikoin suuria linnoitettuja keskuksia vuoteen 3&nbsp;000 eaa. mennessä. Idempänä riisi levisi Intiaan välillä 5&nbsp;500–4&nbsp;500 eaa. Itäiseen kulttuuriin liittyi muun muassa [[nuorapainannekeramiikka|nuorapainannekeramiikkaa]] ja mikroliittityökaluja. Etelä-Intiassa saatettiin viljellä jo noijnnoin 3&nbsp;000 eaa<ref>[http://www.homepages.ucl.ac.uk/~tcrndfu/web_project/abot.html The Archaeobotany of South India and Agricultural Origins]. The South Deccan Prehistory Project. Viitattu 1.2.2019.</ref>. Yhä laajemmalle viljely levisi noin 1&nbsp;900–1&nbsp;400 eaa.<ref>[https://www.researchgate.net/publication/234128675_First_Farmers_in_South_India_The_Role_of_Internal_Processes_and_External_Influences_in_the_Emergence_and_Transformation_of_South_India's_Earliest_Settled_Societies First Farmers in South India: The Role of Internal Processes and External Influences in the Emergence and Transformation of South India's Earliest Settled Societies]. Boivin & Fuller, Dorian & Korisettar, Ravi & Petraglia, Michael. (2008). Pragdhara. Sivut 18, 179–200.</ref> Tällä alueella viljeltiin paljon hirssiä. Punamusta kuparikivikauden keramiikka levisi Etelä-Intiaan<ref><A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, Upinder Singh,Pearson Education India, 2008, ISBN 8131716775, ISBN 9788131716779, s 236- .</ref>. Neoliittikausi päättyi Pohjois-Intiassa paikoin jo 3&nbsp;000 eaa. pronssikauteen sekä viimeistään noin 1&nbsp;400 eaa. rautakauteen.▼
Maanviljely ja karjanhoito tulivat Intiaan noin 7&nbsp;000 eaa. lännestä, luultavasti sieltä muuttaneen kansan mukana.
 
▲Varhainen neoliittinen perinne levisi etelässä ainakin [[Vindhya]]-vuorille asti. Viljeltiin vehnää. Noin 6&nbsp;000 eaa. tulivat saviastiat. Tunnettuja varhaisia lännen löytöpaikkoja ovat Pakistanin [[Mehrgarh]] ja Intian [[Bhirrana]]. Kuparin sulatus alkoi noin 4&nbsp;800 eaa. Monesti kuparikausikin katsotaan neoliittiseksi. Pikkukylistä kasvoi paikoin suuria linnoitettuja keskuksia vuoteen 3&nbsp;000 eaa. mennessä. Idempänä riisi levisi Intiaan välillä 5&nbsp;500–4&nbsp;500 eaa. Itäiseen kulttuuriin liittyi muun muassa [[nuorapainannekeramiikka|nuorapainannekeramiikkaa]] ja mikroliittityökaluja. Etelä-Intiassa saatettiin viljellä jo noijn 3&nbsp;000 eaa<ref>[http://www.homepages.ucl.ac.uk/~tcrndfu/web_project/abot.html The Archaeobotany of South India and Agricultural Origins]. The South Deccan Prehistory Project. Viitattu 1.2.2019.</ref>. Yhä laajemmalle viljely levisi noin 1&nbsp;900–1&nbsp;400 eaa.<ref>[https://www.researchgate.net/publication/234128675_First_Farmers_in_South_India_The_Role_of_Internal_Processes_and_External_Influences_in_the_Emergence_and_Transformation_of_South_India's_Earliest_Settled_Societies First Farmers in South India: The Role of Internal Processes and External Influences in the Emergence and Transformation of South India's Earliest Settled Societies]. Boivin & Fuller, Dorian & Korisettar, Ravi & Petraglia, Michael. (2008). Pragdhara. Sivut 18, 179–200.</ref>
Tällä alueella viljeltiin paljon hirssiä. Punamusta kuparikivikauden keramiikka levisi Etelä-Intiaan<ref><A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, Upinder Singh,Pearson Education India, 2008, ISBN 8131716775, ISBN 9788131716779, s 236- .</ref>. Neoliittikausi päättyi Pohjois-Intiassa paikoin jo 3&nbsp;000 eaa. pronssikauteen sekä viimeistään noin 1&nbsp;400 eaa. rautakauteen.
 
=== Neoliittinen Kaakkois-Aasia ===
Rivi 72 ⟶ 70:
=== Neoliittinen Kiina ===
 
Kiinassa joko viljeltiin tai kerättiin riisiä 9&nbsp;500 eaa. Jangtsejoen keskijuoksulla<ref>[https://archive.archaeology.org/online/news/rice.html Rice]. Archive.archaeology.org</ref>. [[Pengtoushan]]issa Etelä-Kiinan sisämaassa viljeltiin domestikoitua riisiä noin 8&nbsp;200–7&nbsp;800 eaa. Riisinviljely alkoi luultavasti Etelä-Kiinasta noin 11&nbsp;500–6&nbsp;200 eaa.<ref> Molina, J. et al (2011). "Molecular evidence for a single evolutionary origin of domesticated rice". Proceedings of the National Academy of Sciences. 108 (20): 8351. doi:10.1073/pnas.1104686108. PMC 3101000 Freely accessible. PMID 21536870.{{lähde tarkemmin|sivunnumero}}</ref><ref>[https://www.thoughtco.com/origins-history-of-rice-in-china-170639 The Origins and History of Rice in China and Beyond]. Thoughtco.</ref><ref>[http://www.bbc.com/news/science-environment-13266431 Rice traced to single domestication event in China]. BBC</ref><ref>[https://phys.org/news/2017-05-domesticated-rice-dated-years-china.html Domesticated rice dated back 9&nbsp;400 years in China]. Phys.org</ref>. Riisinviljely yleistyi voimakkaasti Kiinassa noin 6&nbsp;000–3&nbsp;000 eaa. Ehkä jo tätä aiemmin, noin 8&nbsp;500 eaa., Pohjois-Kiinaan oli lännestä tai etelästä levinnyt maatalous ja karjanhoito. Noin 7&nbsp;000 eaa. vallinneessa tyypillisessä varhaisneoliittisessa [[Peiligangin kulttuuri|Peilingangin kulttuurissa]] Keltaisenjoen laaksossa viljeltiin hirssiä, pidettiin sikoja kotieläiminä, kalastettiin, metsästettiin peuraa ja asuttiin kylissä. Talot olivat pyöreitä ja neliömäisiä, puoliksi maanalaisia, lattiat laastitettu. Talojen tai majojen seinät oli luultavasti tehty oksista ja mudasta<ref>[http://www.indiana.edu/~g380/3.7-Neolithic-2010.pdf Neolithic China: Before The Shang Dynasty]. Indiana€du. PDF</ref>. Työkalut olivat kiveä, luuta ja puuta. Saviastiat olivat karkeatekoisia. Hautauksista päätellen yhteiskunta oli tasa-arvoinen.
 
Ehkä jo aiemmin, noin 8&nbsp;500 eaa., oli Pohjois-Kiinaan lännestä tei etelästä levinnyt maatalous ja karjanhoito. Noin 7&nbsp;000 eaa. vallinneessa tyypillisessä varhaisneoliittisessa [[Peiligangin kulttuuri|Peilingangin kulttuurissa]] Keltaisenjoen laaksossa viljeltiin hirssiä, pidettiin sikoja kotieläimiä, kalastettiin, metsästettiin peuraa ja asuttiin kylissä. Talot olivat pyöreitä ja neliömäisiä, puoliksi maanalaisia, lattiat laastattu. Talojen tai majojen seinät oli luultavasti tehty oksista ja mudasta<ref>[http://www.indiana.edu/~g380/3.7-Neolithic-2010.pdf Neolithic China: Before The Shang Dynasty]. Indiana€du. PDF</ref>. Työkalut olivat kiveä, luuta ja puuta. Saviastiat olivat karkeatekoisia. Hautauksista päätellen yhteiskunta oli tasa-arvoinen.
 
Noin 5&nbsp;000 eaa. nousi [[Weijoki|Weijoen]] laaksossa [[Yangshaon kulttuuri]]. Yangshaon kylät koostuivat talorykelmistä. Nämä olivat eri sukuryhmien asuinsijoja. Kyliä ympäröi vallihauta, muttei muuri. Hautaukset oli huolellisesti tehtyjä,. ruumisRuumis haudattiin monesti kahteen kertaan: ensin ruumis mätäni ensimmäisessä haudassa, luut kaivettiin esiin ja haudattiin toisen kerran. Haudat olivat usein syvällä.
 
Yangshaon savenvalajat tuottivat taitavasti maalattua keramiikkaa. Yangshaon haudoissa oli eroja saviastioiden määrässä, mikä kieli huomattavista varallisuuseroista. Yangshaon kulttuuri eli [[Hirssi|hirssin]] viljelyllä. Yangshaon kaudella ihmiset hoitivat ensi kertaa silkkitoukkia, ja tekivät hampusta vaatteita. Sikojen rinnalle olivat kotieläimiksi tulleet myös nauta, lammas ja vuohi. Metsästys oli yhä tärkeä elinkeino. Yangshaon loppuvaiheesta noin 3&nbsp;000 eaa. on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveitsi.
 
Noin 3&nbsp;500–3&nbsp;000 eaa. Shangondin niemimaalla kehittyi [[Longshan-kulttuuri]], jota luonnehtivat muurien ympäröimät linnoitetut kylät. Kulttuuri levittäytyi asteittain [[Keltainenjoki|Keltaisen joen]] laaksoon Yangshaon paikalle. Leviäminen pohjautui ainakin osin sotaretkiin. Jotkut Longshanin asutuskeskukset olivat suuria, kooltaan 200–400 hehtaaria. Longshanin perinteen mustat ohutseinäiset saviastiat olivat erittäin taitavasti [[Dreija|dreijalla]] tehtyjä. Oraakkeliluut ilmestyivät. Kiinan myöhempi kulttuuri pohjautui pitkällepitkälti Longshan-kulttuuriin ja suunnilleen samaan aikaan Jangtsen alajuoksulla vallinneeseen Liangtsun kulttuuriin. Liangzun kulttuuria luonnehti [[jade]] ja luiden kasaaminen hautoihin.
 
===Neoliittisen vallankumouksen arviointia===
 
Maanviljelyn synty oli sivilisaation synnyn edellytys. Maatalouden tuottama viljaylijäämä mahdollisti ruokaa tuottamattoman väestön elättämisen. Tämä väestö oli esimerkiksi ylimystöä, pappeja ja käsityöläisiä. Näin maanviljely edisti yhteiskunnallisten kerrostumien syntyä. Toisaalta muun muassa puuvillan viljely edisti kauppaa, koska se loi edellytyksen kankaiden kudonnalle. Varastoitava vilja mahdollisti omistamattoman väestön kontrolloinnin ja sotaa käyvien armeijoiden ruokkimisen. Viljelyn aiheuttama väestönkasvu loi painetta sotiin viljelysmaiden omistuksesta, ja ruokki siten valtion syntyä, koska sodat vaativat selkeää johtoa. Maanviljelyn syntyyn näyttää liittyneen suuri joukko muita muutoksia, joihin kuuluivat taipumus muodostaa paikallaan pysyviä asutuksia, maanomistus, ympäristön muokkaaminen, suuremmat väestötiheydet ja kasvis- ja viljaravinnon osuuden lisääntyminen ruokavaliossa, muutokset sosiaalisissa hierarkioissa, ylijäämiin perustuva kaupankäynti ja uusien teknologioiden kehittyminen.
 
===Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan===
Rivi 91 ⟶ 87:
[[Kuva:Europe agricultural revolution.gif|thumb|right|350px|Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan.]]
 
Maanviljely levisi alussa noin 7&nbsp;000 eaa. Etelä-[[Anatolia|Anatoliasta]] Kreikkaan ja [[Kreeta|Kreetalle.]] Sitten viljely [[Neoliittinen Balkan|eteni Balkanilla]] pohjoiseen 6&nbsp;000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Välimeren rannoilla viljely levisi [[Sydänsimpukkakeramiikka|merenkulkijankansan]] mukana länteen Espanjaan ja Portugaliin noin 6000–5500 eaa. Samaan aikaan maanviljely levittäytyi lössipitoisessa maassa viljelevän [[nauhakeraaminen kulttuuri|nauhakeraamisen kulttuurin]] mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa. Etelä-Skandinaviaan ja Brittien saarille viljely saapui noin 4000 eaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://slideplayer.com/slide/10642253/|nimeke=Chapter 15 : Lecture Outline the Geography of Economic Activity and Agriculture Human Geography |tekijä= Malinowski & Kaplan |selite= Ladattava PPT-tiedosto |julkaisu=slideplayer.com|viitattu=2019-12-12}}</ref>. Etelä-Suomessakin viljeltiin harvakseltaan jo 5000–4000 eaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maanviljely-levisi-suomeen-7000-vuotta-sitten-1.32392|nimeke=Maanviljely levisi Suomeen 7000 vuotta sitten|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2019-12-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Meren rannikkoa pitkin viljely levisi nopeasti, mutta hitaammin sisämaassa.
 
Noin 2&nbsp;000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi [[Apenniinit|Apenniineilla]] ja Alpeilla. Yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään Lähi-idästä tullutta kansaa, jonka sukuisia asuu nykyään mm. [[Kaukasus|Kaukasuksen]] ja Anatolian seuduilla. Geenitutkimukset tukevat tätä. Indoeurooppalaiset olisivat saapuneet vasta noin 4000–2000 eaa.
Rivi 99 ⟶ 95:
===Maanviljelyn aikaansaama väentiheys===
 
Maanviljely pani alulle nopean väestönkasvun. Maanviljelyn voima piilee siinä, että se mahdollistaa suuriasuuren väestön tiheyksiäväestöntiheyden. Keskimäärin maanviljelijällä on 50 kertaa enemmän ravintoa [[Joule|jouleina]] kuin metsästäjillä. Sama pinta-ala elätti erään arvion mukaan 100–150 kertaa enemmän väestöä kuin metsästys.<ref>Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret sivu 96-97</ref>. Suuret väestötiheydet mahdollistivat melko suurten asutuskeskusten synnyn. Metsästäjä-keräilijöiden väestötiheys saattoi olla 0,1 asukasta/km², kun taas maata viljelevien väestön asuinalueiden väestön tiheys saattoi olla 50 kertaa suurempi, 5 asukasta/km². Puutarhoja viljelevän väestön väestötiheys voi olla 1 asukasta/km² ja alkeellista maanviljelyä harjoittavan väestön tiheys 3 asukasta/km². Kasteluviljely saa aikaan vielä suurempia väestön tiheyksiäväestöntiheyksiä. Maanviljely, varsinkin kasteluviljely, liittyi paikallaan asuvaan väestöön, joka ei kierrä vuodenaikojan mukaan lukuun ottamatta [[puolipaimentolainen|puolipaimentolaisia]].
 
==Maanviljelyn saapuminen Suomeen==
 
Maatalous levisi Suomeen ensin idästä [[Tattari|tattarin]] viljelemisen muodossaviljelemisenä. Kouvolan [[Jaala|Jaalasta]] on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 5&nbsp;300 eaa.<ref>http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm</ref>. Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeenSuomeen viimeistään noin 3&nbsp;200 eaa. [[nuorakeraaminen kulttuuri|nuorakeraamisen kulttuurin]] mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 4&nbsp;200 eaa. ja Keski-Suomessa ainakin ajalta 2&nbsp;000 eaa. Maanviljelyyn liittyy [[Kiukaisten kulttuuri]] noin vuosien 2&nbsp;400–1&nbsp;200 eaa. välillä. Turun Niuskalasta on löydetty noin vuodelta 1&nbsp;500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Neoliittinen_kausi”