Ero sivun ”Saksan 163. jalkaväkidivisioona” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kh, sitov välilyönt
p muot., w
Rivi 23:
| tunnetut_komentajat = [[Erwin Engelbrecht]]<br />[[Anton Dostler]]<br />[[Karl Rübel]]
}}
'''Saksan 163. divisioona''' ({{k-de|163. Infanterie-Division}},) eli niin sanottu '''Engelbrecht-divisioona)''' oli [[Heer (Wehrmacht)|Saksan maavoimien]] jalkaväkiyhtymä [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]]. Se taisteli muun muassa [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisten joukkojen]] rinnalla [[jatkosota|jatkosodassa]].
 
== Perustaminen ja sotatoimet ==
Rivi 34:
Heinäkuussa 1941 yksi divisioonan rykmenteistä alistettiin [[Saksan XXXVI armeijakunta|Saksan XXXVI armeijakunnalle]], joka taisteli [[Salla]]n alueella Lapissa osana [[Saksan 20. vuoristoarmeija]]a.<ref name=JSPJ/>
 
Divisioonan pataljoonat JR&nbsp;307 (I.R.&nbsp;307), Pi.P&nbsp;234 ja A.R.&nbsp;234 osallistuivat [[Tolvajärvi|Tolvajärven]] ja [[Ägläjärvi|Ägläjärven]] alueella käytäviin taisteluihin 21.7 heinäkuuta – 12.–12.8.1941 välisenäelokuuta aikana1941. Divisioonan komentaja kenraalimajuri [[Erwin Engelbreth]] toimi sinä aikana [[Ilomantsi]]n–Tolvajärven Ilomantsinalueen - Tolvajärven alueen[[Ryhmä Oinonen|Ryhmä Oinosen]] joukkojen komentajana.
 
Syksyllä 1941 163. divisioona ryhmitettiin [[Syväri]]n alajuoksulle. Sieltä käsin sitä oli tarkoitus käyttää yhteyden saamiseen Saksan [[pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmään]].
 
Syys-lokakuussa valmisteltiin hyökkäystä Syvärin yli siten, että 163. divisioonan kaksi rykmenttiä (kolmas oli edelleen Sallassa) hyökkäisivät Syvärin yli tavoitteenaan Ojattijoki. Hyökkäystä oli tarkoitus tukea pohjoisempana myös suomalaisilla joukoilla. Saksalaisten joukkojen vasenta sivustaa varmistaakseen [[JR 8]]:n ([[11. divisioona (jatkosota)|11. divisioona]]) oli tarkoitus ylittää Syväri 2-3 kilometriä ylempää.<ref>http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/21102008.html</ref>
 
Suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut, sillä saksalaiset pääsivät etelästä vain [[Tihvinä|Tihvinään]], joka oli 80 kilometrin päässä Syväristä. Koska todellista tilaisuutta yhteyden saamiseen ei ollut, jätti Suomen armeijan ylipäällikkö [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] hyökkäyskäskyn antamatta.
 
Saksalaiset joutuivat vetäytymään lopullisesti Tihvinästä 8. joulukuuta 1941 [[Olhavanjoki|Olhavanjoelle]].<ref name=JSPJ/>
 
Marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] arvosteli muistelmissaan 163. divisioonan taistelutaitoa pisteliäästi.<ref name=JSPJ/>
 
Vetäydyttyään Lapista divisioona siirrettiin Balttiaan, jossa se [[Kolbergin taistelu|puolusti Kolbergia]]. Neuvostojoukkojen vallattua kaupungin 8. maaliskuuta ainoastaan pieni osa divisioonasta kykeni vetäytymään [[Stargard]]iin. Vetäytyneistä muodostettiin rintaman selustassa 3. merijalkaväkidivisioona. 163. divisioona lakkautettiin virallisesti 1. huhtikuuta 1945.<ref name="Mitcham216"/>
 
== Komentajat ==
*kenraaliluutnantti [[Erwin Engelbrecht]] 1. lokakuuta 1939 -
*eversti Werner Wachsmuth 5. tammikuuta 1942 - (sijainen)
*kenraalimajuri [[Anton Dostler]] 15. kesäkuuta 1942 -
*eversti (kenraalimajuri 1.3. 1943 ja kenraaliluutnantti 1.3. 1944) Karl Rübel 29. joulukuuta 1942 - 8. maaliskuuta 1945 (kaatui)
 
==Katso myös==