Ero sivun ”Viina” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Viinanpoltto Suomessa: Vuoden 1772 laki |
→Viinanpoltto Suomessa: Kruununpolttimot, kotitarvepoltto, kaupalliset polttimot |
||
Rivi 15:
== Viinanpoltto Suomessa ==
Viinan eli paloviinan valmistus viljasta Suomen maatiloilla yleistyi 1700-luvulla. Se oli oluen valmistuksen rinnalla tärkeä sivuelinkeino. Paloviina oli jalostettu viljatuote, joka oli helppo myydä ja kuljettaa. Lisäksi sen säilyvyys oli parempi kuin viljan. Vuonna 1713 viinan valmistukselle säädettiin vero, ''polttoaksiisi''.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Kuisma, Markku|Nimeke=Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865|Vuosi=1991|Sivut=215-
Paloviinaa käyttivät 1770-luvulla runsaasti sekä miehet että naiset juhlajuomana, nautintoaineena sekä lääkkeenä kylmää ja tauteja vastaan. Viinan katsottiin kuuluvan palvelusväen palkkaetuihin. Viinanpoltossa syntynyttä rankkia käytettiin karjanrehuna. Vuonna 1772 hyväksyttiin laki, joka kielsi viinan valmistuksen ja myynnin. Viinapannut sinetöitiin ja niiden omistajista laadittiin luettelot. Lain taustalla olivat pahat katovuodet.<ref name=":0" />
Kuningas [[Kustaa III]] määräsi vuonna 1775 valtakuntaan perustettavaksi erityisiä kruununpolttimoita, joilla oli yksinoikeus paloviinan valmistukseen. Suomeen kruununpolttimoita perustettiin aluksi seitsemän ja vuoden 1785 jälkeen neljä lisää. Uudistus oli kuitenkin pettymys ja kotitarvepoltto sallittiin jälleen vuonna 1787. Kotitarvepolton lisäksi myös kaupallisten viinapolttimoiden perustaminen tuli mahdolliseksi.<ref name=":0" />
== Määrittelyjä ==
| |||