Ero sivun ”Hätäaputyöt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Hätäaputyöt''' tai '''työttömyystyöt''' olivat ruumiillista työtä, jota [[kunta|kunnat]] järjestivät työttömille suuren [[työttömyys|työttömyyden]] vallitessa. Niistä maksettiin noin kaksikymmentä prosenttia pienempää [[palkka]]a kuin vapaiden markkinoiden töissä kouluttamattomille sekatyömiehille.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Työvoimakoulutuksen työllistämisvaikutukset | Osoite = http://www.vtv.fi/chapter_images/5080_972005_netti.pdf | Selite = s.17; lähteenä Lilja et al. 1990 | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Valtiontalouden tarkastusvirasto| Viitattu = 10.6.2007 | Kieli = }}</ref>
Suomessa hätäaputöitä tehtiin paljon katovuosina [[1860-luku|1860-luvulla]], muun muassa [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] välistä [[rautatie]]tä rakennettiin hätäaputöinä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Suomen kuvataiteen kultakausi 1865-1910 | Osoite = http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ekausi.htm| Selite = | Ajankohta = 1998 | Julkaisija = Kuvasto ry. / Opetushallitus | Viitattu = 10.6.2007 | Kieli = }}</ref> [[1930-luvun lama]]vuosina hätäaputöiden perinnettä jatkettiin siksikin, että yleinen mielipide vastusti ihmisten totuttamista avustusten varassa elämiseen. Sotien jälkeenkin tämä niin sanottu ”[[lapiolinja]]” tai ”työlinja” säilyi keskeisenä ratkaisuna työttömyysongelmaan, joka 1950-luvulla oli etupäässä maaseudun metsätyömiesten ja kaupunkien rakennustyömiesten talvityöttömyyttä.<ref name="HäggmanAnttila2010">Matti Hannikainen: ''Lapionvarresta näyttöpäätteelle'', s. 67–69 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref>
| |||