Versio 28. kesäkuuta 2021 kello 14.18 muokkaa Tanevala (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 401 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 9. huhtikuuta 2022 kello 19.14 muokkaa kumoa COX-2-entsyymi (keskustelu \| muokkaukset) 6 muokkausta p Tiivistelin ja korjailin lauseita. Osa oli hieman pitkiä ja tökkiviä, niin sujuvoitin. Oli suhteellisen tuttua asiaa, niin uskalsin muokata hieman reilummin. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Uuden tulokkaan tehtävä Uuden tulokkaan tehtävä: kielenhuolto Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Korjattava/kieli\|Pääasiallisesti liikaa tieteellisiä termejä, joita tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää.}} '''Gammakuvaus''' on tavallisin isotooppikuvauksen muoto. Se voidaan jakaa tasokuvaukseen sekä [[Yksifotoniemissiotomografia\|yksifotoniemissiotomografiaan]] (SPECT). Gammakuvauksessa kuvattavalle potilaalle (tai koe-eläimelle) annetaan radioaktiivista ainetta, jota kutsutaan ([[Radiolääke\|~~radiolääkettä~~radiolääkkeeksi]]),. ~~joka~~Radiolääke hakeutuu ~~tiettyyn kehon~~haluttuun osaan kehoa, ~~elimeen~~joka voi olla tietty elin tai [[kudos~~\|kudokseen~~]]. Radiolääkkeen sisältämän [[Radioisotooppi\|radioisotoopin]] hajoamisen seurauksena kohdekudoksesta emittoituu [[Gammasäteily\|gammasäteilyä]], jota mitataan gammakameralla. Gammakamerassa [[kollimaattori]] suodattaa pois vääristä suunnista tulleet gammasäteet. jaOikeista ~~tuikekiteissä~~suunnista ~~aiheutuu~~tulleet ~~gammasäteiden~~gammasäteet ~~vaikutuksesta~~aiheuttavat tuikekiteissä valonvälähdyksiä. Valomonistinputket vahvistavat ja muuttavat valontuikahduksia sähköisiksi impulsseiksi, joista muodostetaan kuva tehtävään soveltuvan tietokoneohjelman avulla. Sellaiset kohdat, joissa radioaktiivista ainetta on paljon, näkyvät kuvissa kirkkaina. jaMustina ~~sellaiset~~puolestansa ~~kohdat~~näkyvät alueet, joihin radioaktiivista ainetta ei ole ~~kulkenut lainkaan, näkyvät puolestaan mustina aukkoina~~kulkeutunut. Tavallisen paikanmäärityksen lisäksi voidaan tutkia radioaktiivisen aineen kulkua ottamalla useita kuvia lyhyin väliajoin. Käytetyin radioaktiivinen merkkiaine on [[teknetium-99m]] (<sup>99m</sup>Tc). Gammakuvausta käytetään yleisesti luuston kuvaamiseen. Epästabiilin [[sepelvaltimotauti\|sepelvaltimotaudin]] diagnostiikassa on gammakuvaus hyödyllinen keino erityisesti sydämen verenkiertoa tutkittaessa. Sitä käytetään sekä sellaisenaan että rasituskokeena. Merkkiaineena on <sup>201</sup>[[tallium]], joskus myös [[Teknetium-99m\|<sup>99m</sup>teknetium]]. Merkkiaine kertyy huonosti lihaksen sairaaseen osaan.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Sinisalo, Juha & Virtanen, Kari S. \| Otsikko = Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus\| Julkaisu = Lääketieteelinen aikakauskirja Duodecim\| Ajankohta = 2005\| Vuosikerta = 121\| Numero = 1/205\| Sivut = 62–70\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim\| Selite= \| Tunniste= \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 1.8.2013 \| Kieli = \| Lopetusmerkki = }}</ref> Rivi 13: ==PET-tutkimus== {{pääartikkeli\|[[Positroniemissiotomografia]]}} PET-tutkimuksessa eli positroniemissiotomografiassa käytetään radioaktiivisia isotooppeja, joissa tapahtuu ~~beetaplus~~β<sup>+</sup>-hajoamista. Tällaisen ytimen hajotessa syntyy positroni, joka törmää melko nopeasti väliaineen elektroniin ja tapahtuu [[annihilaatio]]. Annihilaatiossa syntyy kaksi gammakvanttia, joiden molempien energia on 511 [[Elektronivoltti\|keV]]. ~~ja ne~~Gammakvantit lähtevät toisiinsa nähden kohtisuorassa suunnassa törmäyskohdasta. Kohteen ympärillä on vastakkain ilmaisimet, jotka hyväksyvät kuvan muodostukseen vain samaan aikaan ilmaisimiin saapuneet gammakvantit. ==Lähteet==

Ero sivun ”Gammakuvaus” versioiden välillä