Ero sivun ”Carta marina” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäys aiheesta muualla, Kansallisbiografian artikkeli Olaus Magnuksesta.
fix
Rivi 1:
[[Tiedosto:Carta Marina.jpeg|thumbpienoiskuva|450px300px|''Carta marina''.]]
'''Carta marina''' ([[latina]]a, {{k-fi|”merikartta”merikartta}}) oli ensimmäinen [[Pohjoismaat|Pohjoismaita]] kuvaava [[kartta]], jossa oli [[paikannimi|paikannimet]] ja paikkojen kuvauksia. Kartan loi [[Rooma]]ssa työskennellyt [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[Olaus Magnus]], joka sai 12-vuotisen työnsä päätökseen vuonna 1539, jolloin kartta painettiin [[Venetsia]]ssa. Ennen Carta marinaa Pohjoismaita kuvaavia karttoja olivat tehneet [[Jacob Ziegler]] ja [[Claudius Clavus]].
 
== Kartan teko ==
Rivi 6:
Kartan kaksitoista vuotta kestäneen syntyprosessin aikana Olaus Magnus keräsi alueesta mahdollisimman paljon tietoa. Hänellä oli matkoiltaan muistiinpanoja ihmisistä, elintavoista ja luonnosta tekemistään havainnoista. Hän luki saatavilla olleet [[antiikki|antiikin]] ja [[keskiaika|keskiajan]] kirjalliset kuvaukset Pohjoisista maista ja kansoista ja tutki edeltäjiensä piirtämiä karttoja. Hän käytti luultavasti hyväkseen myös aikansa merikarttoja ja purjehdusoppaita. Lisäksi hän hankki tietoja muilta Pohjolaa tunteneilta oppineilta. Heistä tärkein oli [[Trondheim]]in arkkipiispa [[Erik Walkendorf]], jolta Olaus Magnus sai suurimman osan Norjaa, [[Islanti]]a ja [[Grönlanti]]a koskevasta materiaalistaan.
 
''Carta marina'' painettiin ja julkaistiin Venetsiassa vuonna 1539. Kartan latinankielinen otsikko on ''CARTA MARINA ET DESCRIPTIO SEPTEMTRIONALIVM ERRARVM AC MIRABILIVM RERVM IN EIS CONTENTARVM DILIGENTISSIME ELABORATA ANNO DNI 1539'' (suomeksi:''{{k-fi|Merikartta ja kuvaus pohjoisista maista sekä niissä olevista ihmeellisistä asioista, mitä suurimmalla huolellisuudella valmistettu Herran vuonna 1539''}}). Karttaa ryhdyttiin kutsumaan sen otsikon ensimmäisten sanojen mukaan nimellä ''Carta marina'', vaikka se ei ole varsinainen [[merikartta]]. Olaus Magnus itse kutsui karttaansa nimellä ''Carta gothica'' eli Gothian kartta.
 
== Painokset ==
Rivi 19:
 
Kartan kuvaamasta Suomesta löytyy runsaasti todellisiin paikkoihin yhdistettäviä nimiä. Rannikot on kuvattu paljon sisämaata tarkemmin.
Kartassa on myös paljon tulkinnanvaraisuutta, joka on kiinnostanut tutkijoita. Länsi-Suomessa on teksti: ''Finlandia-Vel-Finningia Olim Regnum'' ("Finningia”Finningia Muinainen Kuningaskunta"Kuningaskunta”), joka saattaa viitata myös saagoissa toistettuihin käsityksiin [[Suomen muinaiset kuninkaat|suomalaisista kuninkaista]]. Nykyisin huonosti tunnetuista tarujen kuvaamista maista ja kansoista löytyvät kartalta muiden muassa [[Bjarmia]], [[pirkkalaiset]] ja [[Kvenland|kveenit]].
 
[[Lappi]]in yhdistettäviä alueiden nimityksiä on monta. Lappia-nimisiä paikkoja on merkitty kaksi, itäinen ja läntinen, ja lisäksi on "Finnmarchia"”Finnmarchia” eli [[Finnmark]] ja "Scrithifinnia"”Scrithifinnia”, joka on käännetty "hihnajalkaisten”hihnajalkaisten maaksi"maaksi”. "Hihnalappalaisten"”Hihnalappalaisten” kuningas (rex) on kuvattu soittamassa torvea hänen joukkojensa hyökätessä poroilla ratsastaen.
 
Lukuisat karttaan piirretyt kuvat kertovat paljon. Suomeen on kuvattu muun muassa [[käräjäkivet]], jonkinlaisia paalujen rykelmiä (arveltu pyhiksi paikoiksi), suomalainen kuuluisa olutastia "kousa"”kousa”, veneenveistämöitä, eläimiä, metsästäjiä, sotajoukkoja, tykkejä ja taisteluita. Viipurin lähelle on kuvattu [[tulivuori|tulivuorta]] muistuttava [[Viipurin pamaus]]. Keskisessä Suomessa paimen iskee sauvallaan käärmeitä, jotka uhkaavat karjaa.
 
[[Kaskinen|Kaskisten]] luokse on piirretty rannikolle tuli, ehkäpä [[kaski]] tai [[kaasa]] eli merkkituli.