Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä

| kuvateksti = Kuubaan sijoitettujen ohjusten kantomatka.

| tappiot1 = 1 [[Lockheed U-2|U-2]]-vakoilukone ammuttiin alas ja sen lentäjä menehtyi

'''Kuuban kriisi''' oli maailman kahden [[supervalta|supervallan]], [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], välille kehittynyt suurvaltapoliittinen kriisi, jonka tulenarin vaihe oli [[16. lokakuuta|16.]]−–[[28. lokakuuta]] [[1962]]. Kuuban kriisin taustalla olivat Yhdysvaltain [[Turkki|Turkkiin]] sijoittamat keskimatkan ydinohjukset ja tähän vastauksena alkanut Neuvostoliiton ydinohjusten sijoittaminen Kuubaan. Kriisi oli lähellä aloittaa avoimen sodan, joka olisi saattanut laajeta [[ydinsota|ydinsodaksi]] ja [[kolmas maailmansota|kolmanneksi maailmansodaksi]].

[[Fidel Castro|Fidel Castron]] noustua vuonna 1959 [[Kuuban vallankumous|vallankumouksen]] myötä valtaan [[Kuuba]] solmi diplomaattiset ja kaupalliset suhteet Neuvostoliittoon vuoden 1960 alkupuolella. Yhdysvaltojen aseistama ja sen Guatemalassa kouluttama [[Fidel Castro]]aCastroa syrjäyttämistä tavoittelevan 1 400 kuubalaisen kapinallisten joukko suoritti keväällä 1961 [[Sikojenlahden maihinnousu|maihinnousun Sikojenlahdella]] Kuuban etelärannikolla. Kuuban armeija kuitenkin löi maihinnousujoukot vain kahdessa päivässä, jonka jälkeen Castro julisti vallankumouksen olleen luonteeltaan sosialistinen. Sekä Kuuban että Neuvostoliiton johdossa uskottiin USA:nYhdysvaltojen valmistelevan uutta maihinnousua Kuubaan. Näin ollen Castro aloitti sotilaallisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat oli vuonna 1959 [[Turkki|Turkin]] kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sijoittanut 15 kappaletta keskimatkan [[PGM-19 Jupiter|Jupiter]]-ydinohjuksia Turkkiin kesästä 1961 alkaen. Turkissa olevien Jupiter-ohjusten lentoaika Neuvostoliiton keskeisiin asutuskeskuksiin oli erittäin lyhyt.

Vastauksena Turkin suunnalta kokemaansa uhkaan Neuvostoliitossa kehiteltiin kevään 1962 aikana suunnitelma, jonka mukaan Kuubaan oli tarkoitus sijoittaa USA:nYhdysvaltain-vastaisiin ydiniskuihin kykeneviä Neuvostoliiton asevoimien joukkoja. Kesällä 1962 Kuuban johdon kanssa neuvoteltu sopimus käsitti 24 [[Keskipitkän matkan ohjusIRBM|keskipitkän]] ja 16 [[Keskimatkan ohjusMRBM|keskimatkan ohjusten]] laukaisualustaa, joissa kussakin oli kaksi ohjusta ydinkärkineen, 24 [[SAM-2]]-ohjuspatteristoa, 42 [[MiG]]-torjuntahävittäjää, 42 [[Iljušin Il-28|Il-28]]-pommittajaa, 12 [[Komar]]-luokan ohjusalusta sekä rannikkopuolustusristeilyohjuksia. Lisäksi Kuubaan saapuisi 42 000 neuvostoliittolaista sotilasta. Sopimuksen oli tarkoitus olla voimassa viisi vuotta kerrallaan ja kaikki ohjukset olivat Neuvostoliiton armeijan valvonnassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anderson, Jon Lee | Nimeke = Che | Sivut = 429 | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = 978-951-12859-8-4}}</ref>

Joukkojen siirrot aloitettiin yhteisymmärryksessä Kuuban hallituksen kanssa kesällä 1962. Käyttämällä laivauksiin rahti- ja matkustaja-aluksia Neuvostoliiton onnistui USA:nYhdysvaltojen tietämättä siirtää huomattava kalusto- ja miesmäärä Kuubaan kolmessa kuukaudessa. Neuvostoliiton Kuuban-joukkojen suurin iskuvoima oli viidellä ohjusrykmentillä, joilla oli yhteensä muutamia kymmeniä ydinohjuksia. Niiden lisäksi saarelle onnistuttiin siirtämään muun muassa hävittäjälentorykmentti, miina- ja torpedolentorykmentti, ilmatorjuntaohjusdivisioona, rannikko-ohjusrykmentti, neljä moottoroitua jalkaväkirykmenttiä sekä tuki- ja huoltoyksiköitä. Neuvostojoukkojen vahvuus Kuubassa nousi tällöin yli 40 000 mieheen. [[Tiedosto:Cubacrisis 17 Oct 1962.jpg|thumb|left|Yhdysvaltain ilmavoimien ottama valokuva yhdestä epäillystä laukaisupaikasta. Sagua la Grande, Kuuba, 17. lokakuuta 1962.]]

Tilanne kärjistyi, kun yhdysvaltalainen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukone kuvasi rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|R-12]]-tyyppisten [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tuliasema-alueen Kuubassa lähellä [[San Cristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]] 14. lokakuuta 1962.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Apunen, Osmo | Nimeke = Murrosaikojen maailmanpolitiikka : ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet | Vuosi = 2004 | Sivu = 286 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen yliopisto | ISBN = 9514458729}}</ref> Ohjuksien 2&nbsp;000 kilometrin kantomatka uhkasi suoraan [[Washington (DC)|Washingtonia]] ja noin puolta Yhdysvaltain strategisten ohjusten tukikohdista. 20 minuutin lentoaika olisi lyhentänyt ohjuspuolustuksen ja vastaiskun mahdollisuuden varoitusaikaa huomattavasti.

Kuuba on ollut supervaltojen sopimuksella ydinaseeton, vaikka siellä sijaitsee Yhdysvaltain [[Guantanamo Bayn laivastotukikohta]] ja [[terrorisminvastainen sota|terrorisminvastaisen sodan]] pahamaineinen vankileiri. Kesällä 2008 Kuuban kriisin aikaiset argumentit nousivat kuitenkin tiedotusvälineissä uudestaan esiin. Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja kenraali [[Norton Schwartz]] varoitti [[Venäjä]]ä sijoittamasta pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan. Hänen mukaansa ydinaseita kuljettavien koneiden tuominen Kuubaan ylittäisi Yhdysvaltain ”turvallisuusrajan”. Tämä oli vastauksena Venäjän asevoimien suunnitelmiin sijoittaa pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan, jos Yhdysvallat sijoittaa ohjuksiaan [[Tšekki]]in ja [[Puola]]an.<ref name="Amerikkalaiskenraali.Ärähti.Venäjälle">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/amerikkalaiskenraali-arahti-venajalle-asehuhuista/321205/ | Nimeke = Amerikkalaiskenraali ärähti Venäjälle asehuhuista | Tekijä = | Julkaisu=Kaleva|Ajankohta = 23.7.2008 | Julkaisu = Kaleva.fi | Viitattu = 14.10.2018}}</ref>

* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/ajanjakso/blokkijaon-vakiintuminen-ja-suomen-puolueettomuuspolitiikka-1956-1968/170-3-blokkijaon-vakiintuminen-ja-suomen-puolueettomuuspolitiikka-1956-1968-2/3-1-kriiseja-valtapiirien-rajoilla/3-1-3-kuuban-kriisi-1962/laatikot31-3/523-kuuban-ohjuskriisi-vuonna-1962 | Nimeke = Suomi kylmässä sodassa – Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 | Julkaisu = |julkaisija=Kadettikunta ry. | Viitattu = 19.3.2020}}