Ero sivun ”Radioisotooppi” versioiden välillä

 

Kosmisen säteilyn vaikutuksesta ilmakehän yläkerroksissa syntyy jatkuvasti niin sanottuja kosmogeenisia radionuklideja – esimerkiksi ³H, ⁷Be, ¹⁴C ja ²²Na,  jotka ilmakehän sekoittumisen takia siirtyvät ilmakehän alakerroksiin ja tätä kautta edelleen muun muassa ravintoketjuihin. Tunnetuin nuklideista on ¹⁴C, jota käytetään hyväksi radiohiiliajoituksessa. Maaperässä on erittäin pitkäikäisiä niin sanottuja primordiaalisia radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä. ²³⁸U, ²³⁵U ja ²³²Th ovat luonnon hajoamissarjojen lähtönuklidit. Säteilyaltistuksen kannalta tärkein hajoamistuote on uraanin hajoamissarjaan kuuluva radon. Merkittäviä luonnon hajoamissarjoihin kuulumattomia radionuklideja ovat ⁸⁷Rb ja erityisesti ⁴⁰K, joka on huomattava sekä sisäisen että ulkoisen säteilyn lähde.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a|nimeke=1. Radioaktiiviset aineet, säteily ja ympäristö|tekijä=Roy Pöllänen|julkaisu=Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja|julkaisija=STUK|viitattu=27.3.2022}}</ref>

== Katso myös ==

* [[isotooppi]]