Ero sivun ”Veikko Sippola (poliitikko)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty suomalaiset antifasistit-luokkaan
Perhettä, viitteet mallineisiin.
Rivi 1:
'''Veikko Kalervo Sippola''' ([[18. kesäkuuta]] [[1909]] [[Helsinki]] – [[17. elokuuta]] [[1987]] [[Helsinki]])<ref name="KA">[{{Verkkoviite | Osoite = http://83.145.206.185/Kansanarkisto/materiaali/ARKISTOT/648_54671906_78193756_SIPPOLAVEIKKO2.PDF | Nimeke = Sippola, Veikko Kalervo] | Julkaisija = Kansan Arkisto. | Viitattu = 1.3.2015. | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> oli suomalainen poliitikko, joka toimi aktiivisesti [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisessa puolueessa]] ja muissa vasemmistolaisissa järjestöissä. Sippola vaikutti muun muassa [[Punainen Valpo|Valtiollisen poliisin]] valvontatoimiston päällikkönä 1945–1948 sekä SKP:n tiedustelutoiminnan johdossa.
 
==Elämä==
===Nuori kaaderi===
Sippola syntyi työläisperheeseen Helsingissä.<ref name="ku1959">{{Lehtiviite | Otsikko = 50 vuotta (Kansan| UutisetAjankohta = 18.6.1959) | Julkaisu = Kansan Uutiset}} Viitattu 30.9.2008.</ref><ref name="ta1987">Eino{{Lehtiviite Pekkarinen:| Otsikko = Veikko Sippolan muistolle (Tiedonantaja| Tekijä = Pekkarinen, Eino | Ajankohta = 26.8.1987 | Julkaisu = Tiedonantaja}} Viitattu 30.9.2008.</ref> Hänen vanhempansa olivat [[Vihti|Vihdissä]] syntynyt metallityöläinen Frans Sippola (1878-1956) ja Olga Gustafsson (1878-1966).<ref name="Ylisippola">{{Kirjaviite | Tekijä = Ylisippola, Erkki | Luku = Punaupseeri ja juoksija Aarne Kivekäs (Sippola) | Nimeke = Kauhavan Joulu 2008 | Sivut = 54-58 | Vuosi = 2008 | Julkaisupaikka = Kauhava | Julkaisija = Kauhava-seura | www = https://web.archive.org/web/20210511152721/https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/251205/Punaupseeri%20ja%20juoksija%20Aarne%20Kivek%C3%A4s%20(Sippola).pdf | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> [[Suomen sisällissota|Sisällissodassa]] Sippolat olivat aktiivisesti mukana [[punakaarti|punaisten]] sotatoimissa ja Veikon isä tuomittiin kapinasta 12 vuodeksi ja veli 6 vuodeksi vankeuteen.{{selvennä|Vankeuteen vai kuritushuoneeseen?}}<ref>Leppänen, s. 391.</ref> Niin sanottuun punaorpojen sukupolveen lukeutunut<ref>Leppänen 1999, s. 140.</ref> vasemmistolaisenVasemmistolaisen kodin poika meni itsekin mukaan työväenliikkeeseen jo varhain. Sippola aloitti [[Työväen järjestönuorten liitto|Työväen järjestönuorten liitossa]] 1920-luvun alussa ja vuonna 1927 hänet hyväksyttiin SKP:n jäseneksi.<ref name="ku1959"/>
 
Sippola vangittiin poliittisen toimintansa johdosta 1931. Hän sai kahden vuoden rangaistuksen, jonka hän istui [[Tammisaaren pakkotyölaitos|Tammisaaressa]].<ref name="ta1987"/> Vapauduttuaan Sippola toimi muun muassa [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|Suomen kommunistisen nuorisoliiton]] johdossa.<ref name="ku1959"/> Vuonna 1935 hän edusti järjestöään [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisen nuorisointernationaalin]] kongressissa. Vuodet 1935–1938 Sippola opiskeli [[Lenin-koulu]]ssa Moskovassa.<ref name="ta1987"/> Neuvostoliitossa hänet tunnettiin salanimellä '''Sven Forsten'''.<ref>Joni{{Kirjaviite | Tekijä = Krekola:, Joni | Nimeke = Stalinismin lyhyt kurssi (SKS: 2006),suomalaiset s.Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938 | Sivut = 428. | Vuosi = 2006 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn = 951-74686-4-4}}</ref> Opinnot suoritettuaan Sippola palasi Suomeen, mutta hänet vangittiin pian ja hän joutui viettämään koko sota-ajan vankilassa.<ref name="ku1959"/> Lenin-koulussa Sippola oli ollut vuoden ajan avioliitossa [[Mirjam Suvanto|Mirjam Tiilikaisen]] (myöh. Suvanto) kanssa, mutta he erosivat toisistaan jouduttuaan molemmat Suomessa vankilaan.<ref>Leppänen 1999, s. 393.</ref>
 
===Kommunistien tiedustelupäällikkö===
Vapauduttuaan Sippola alkoi organisoida julkisen työväenliikkeen toimintaa. Loppuvuodesta 1944 hänet palkattiin [[Suomi–Neuvostoliitto-seura]]n toimitsijaksi ja hänet valittiin järjestön keskusjohtokuntaan.<ref>Kaisa{{Kirjaviite | Tekijä = Kinnunen:, Kaisa | Nimeke = Suomi-Neuvostoliitto-Seuran historia 1944–1974 (| Sivut = 77, 79 | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomi-Venäjä-seura 1998),| s.Isbn 77,= 79.978-951-97832-0-8}}</ref> Seuraavana vuonna Sippola siirtyi vasemmiston kontrolloiman Valpon toimistopäälliköksi. "Punaisen" Valpon tultua lakkautetuksi Sippola sai siirron SKP:n keskuskomitean leipiin.<ref name="ta1987"/> Puheenjohtaja [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] suosiossa ollut luottomies sai tehtäväkseen arkaluontoisen ja vain pienen sisäpiirin tunteman tiedustelutoiminnan johtamisen kaaderiosastolla.<ref name="rentola1997">Rentola 1997, s. 290–294.</ref> 1950-luvun puolivälissä Sippola kävi täydentämässä opintojaan Neuvostoliitossa.<ref name="ta1987"/><ref name="rentola1997"/> Ainakin osasyynä matkaan oli osallisuus SKP:n ympärillä Suomessa velloneissa vakoilujupakoissa.<ref name="leppänen153">Leppänen 1999, s. 153–156.</ref>
 
Vapauduttuaan Sippola alkoi organisoida julkisen työväenliikkeen toimintaa. Loppuvuodesta 1944 hänet palkattiin [[Suomi–Neuvostoliitto-seura]]n toimitsijaksi ja hänet valittiin järjestön keskusjohtokuntaan.<ref>Kaisa Kinnunen: Suomi-Neuvostoliitto-Seuran historia 1944–1974 (Suomi-Venäjä-seura 1998), s. 77, 79.</ref> Seuraavana vuonna Sippola siirtyi vasemmiston kontrolloiman Valpon toimistopäälliköksi. "Punaisen" Valpon tultua lakkautetuksi Sippola sai siirron SKP:n keskuskomitean leipiin.<ref name="ta1987"/> Puheenjohtaja [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] suosiossa ollut luottomies sai tehtäväkseen arkaluontoisen ja vain pienen sisäpiirin tunteman tiedustelutoiminnan johtamisen kaaderiosastolla.<ref name="rentola1997">Rentola 1997, s. 290–294.</ref> 1950-luvun puolivälissä Sippola kävi täydentämässä opintojaan Neuvostoliitossa.<ref name="ta1987"/><ref name="rentola1997"/> Ainakin osasyynä matkaan oli osallisuus SKP:n ympärillä Suomessa velloneissa vakoilujupakoissa.<ref name="leppänen153">Leppänen 1999, s. 153–156.</ref>
 
Suomeen palattuaan Sippola nousi vuonna 1957 SKP:n kansainvälisen osaston johtajaksi. Samoihin aikoihin puolue organisoi uudelleen tiedustelutoimintaansa, ja Sippola valittiin salaisen valvontaelimen päälliköksi. Tehtävä käsitti sekä puolueen jäsenten valvonnan että poliittisten vastustajien urkinnan. Sippolaa avusti tehtävässä maanlaajuinen verkosto. 1960-luvun alkupuolella Sippolan toimintanimikkeeksi annettiin "henkilöasiain hoitaja".<ref name="leppänen153"/> Tiedustelutoiminta jatkui kuitenkin vielä 1960-luvun loppupuolella, jolloin SKP pyrki Sippolan johdolla saamaan tietoa muun muassa [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraateista]], [[äärioikeisto]]sta ja [[Marxilais-leniniläiset ryhmät|maolaisista]] sekä [[Suojelupoliisi]]n, sotilastiedustelun ja työnantajaliittojen toiminnasta.<ref>Leppänen 1999, s. 116–118.</ref>
Rivi 15 ⟶ 14:
===Oppositiokommunisti===
SKP:n puolueriidan puhjettua Sippola valitsi 1960-luvulla puolekseen [[Taistolaisuus|opposition]].<ref>Rentola 1997, s. 297.</ref><ref name="leppänen153"/> Vuonna 1968 hänet siirrettiin kaaderiosastolta [[Kansan Arkisto]]n tehtäviin.<ref name="leppänen153"/> Eläkkeelle ollessaan Sippola oli aktiivinen varsinkin [[Sodan ja fasismin vastainen työ]] -järjestössä (SFT). Hän muun muassa edusti SFT:tä [[Kansainvälinen vastarintataistelijoiden liitto|Kansainvälisessä vastarintataistelijoiden liitossa]] (FIR).<ref name="ta1987"/> Sippola toimi myös [[Suomi–Romania-Seura]]n sihteerinä.<ref name="leppänen153"/>
 
== Perhe ==
Sippolan veli oli punaupseeri [[Aarne Kivekäs]]. Punaupseeri [[Oskari Sippola]] oli heidän setänsä.<ref name="Ylisippola"/>
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Leppänen, Veli-Pekka Leppänen:| Nimeke = ''Kivääri vai äänestyslippu'' (Edita| Vuosi = 1999) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Edita | Isbn = 951-37278-5-8}}
*Kimmo{{Kirjaviite | Tekijä = Rentola:, Kimmo | Nimeke = ''Niin kylmää että polttaa'' (Otava| Vuosi = 1997) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = 978-951-11449-7-7}}
 
===Viitteet===