Lempäälässä syntyneen Kalle Hakalan vanhemmat olivat torppari Juho Hakala (s. 1851-1924) ja Wilhelmina Myllymäki (1850-1909).<ref name="EM"/> Hakala aloitti työnteon 15-vuotiaana [[renki]]nä, jonka jälkeen hän oli vuoden [[Hämeenlinna]]ssa värjärin opissa käyden samalla käsityöläiskoulun iltakurssin. Myöhemmin Hakala työskenteli konepajoilla [[Tammela]]ssa, [[Äetsä]]ssä, [[Tampere]]ella ja [[Helsinki|Helsingissä]]. Työväenliikkeeseen Hakala lähti vuonna 1904 liittymällä [[Helsingin Työväenyhdistys|Helsingin Työväenyhdistyksen]] levyseppien ammattiosastoon. Vuonna 1906 hän sai työpaikan Mikkelistä Sjöströmin konepajalta, josta siirtyi keväällä 1907 ''Vapauden'' toimittajaksi.<ref name="VRYO">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=28324 | Nimeke = Hakala, Kalle Juhonpoika - Valtiorikosylioikeuden akti (25095) | Julkaisu = Valtiorikosylioikeuden aktit | Ajankohta = 29.11.1918 | Julkaisija = Kansallisarkisto | Viitattu = 19.1.2022}}</ref> Hän oli myös lehden päätoimittaja vuosina 1911–1921.
Hakala valittiin kansanedustajaksi vuoden 1911 [[Eduskuntavaalit 1911|eduskuntavaaleissa]].<ref name="EM"/> Sisällissodan käynnistyessä Hakala valittiin [[Työväen pääneuvosto]]n varajäseneksi, mutta hän ei osallistunut sen toimitaan. Hakala liittyi punaisiin vasta helmikuun lopussa, jolloin hän aloitti kansanvaltuuskunnan asutushallituksen ja maatalousasianosaston palveluksessa.<ref name="VRYO"/> Maaliskuun lopussa Hakala nimitettiin myös lainvalmistelukomitean jäseneksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rinta-Tassi, Osmo | Nimeke = Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena | Selite = Punaisen Suomen historia 1918 | Sivut = 172 | Vuosi = 1986 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö | Isbn = 951-86007-9-1}}</ref> Huhtikuun alussa kansanvaltuuskunta evakuoitiin [[Viipuri]]in, josta Hakala palasi parin päivän kuluttua Helsinkiin. Hakala vangittiin pari viikkoa myöhemmin ja lokakuussa hän sai 8 vuoden tuomion [[Valtiopetos|valtiopetoksesta]].<ref name="VRYO"/>
Hakala kärsi tuomiotaan [[Tammisaaren pakkotyölaitos|Tammisaaren pakkotyölaitoksessa]], josta hän vapautui armahduslakien nojalla vuonna 1921. Hakala työskenteli [[Mikkelin Työväen Osuuskauppa|Mikkelin Työväen Osuuskaupan]] konttoristina, kunnes hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi 1924. Kolmannen kerran Hakala nousi eduskuntaan vuonna 19331934 [[Oskari Salonen|Oskari Salosen]] jätettyä paikkansa. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Hakala työskenteli ''Vapaus''-lehden toimittajana ja päätoimittajana 1933–1947.<ref name="EM"/> [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen Hakala oli eduskunnan nimittämänä jäsenenä Valtakunnanoikeudessa sekä sotasyyllisyysoikeudessa, jossa hän oli yksi neljästä kaikkien syytteiden hylkäämistä kannattaneesta jäsenestä.{{lähde}} Hakala kuului myös [[Mikkelin kaupunginvaltuusto]]on ja oli [[Presidentin valitsijamies|presidentin valitsijamiehenä]] 1931, 1937, 1940 ja 1943.<ref name="EM"/>
Hakala kuoli pitkäaikaiseen sairauteen kesken kansanedustajakautensa maaliskuussatoukokuussa 1947. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi [[Antti Tossavainen]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kansanedustaja Kalle Hakala kuollut | Julkaisu = Sisämaa-Laatokka | Ajankohta = 18.5.1947 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1743938?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 19.1.2022}}</ref> Hakala on haudattu Mikkeliin [[Harjun hautausmaa]]lle.
== Perhe ==
Hakalan ensimmäinen puoliso oli Alma Maria Purhonen (1882-1927), jonka kanssa hän oli naimisissa vuosinavuodesta 1911–19271911.<ref name="EM"/> Pariskunnalla oli viisiseitsemän lasta.<ref name="VRYO"/> Vuonna 1928 hän avioitui Alina Partin (1888-1956) kanssa.<ref name="EM"/>
