Ero sivun ”János Kádár” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty malline |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 42:
Kansannousun yhteydessä Nagy ja osa muita maan johtajia, mukaan lukien Rajkin leski, pakenivat [[Jugoslavia]]n lähetystöön. Kádár lupasi heille vapaan pääsyn maasta mutta vangitsikin heidät heidän poistuttuaan lähetystöstä 22. marraskuuta 1956. Heinäkuussa 1958 ilmoitettiin, että Nagy ja hänen kannattajansa oli tuomittu ja teloitettu rikoksesta kaataa ”demokraattinen valtiojärjestys”. Pidätysten ja teloitusten avulla Kádár tukahdutti opposition ja pystytti sensuurin. Unkariin jäi Neuvostoliiton 200 000 miehen joukko.
Vuonna 1959 maasta karkotettiin 30 000 unkarilaista. Seuraavana vuonna suoritettiin uusi kollektivisointi, minkä jälkeen 97 prosenttia maatiloista kuului joko valtiontiloille tai kollektiivitiloille. Vuonna 1961<!-- jo 1961?--> János Kádár siirtyi niin kutsuttuun [[gulassikommunismi]]in. Ei-kommunistisia asiantuntijoita otettiin hallinnon ja elinkeinoelämän palvelukseen ja poliittisia vankeja vapautettiin 1963, kuten Unkarin arvostetuin poliittinen filosofi, sosiologi [[István Bibó]]. Unkarissa ryhdyttiin valmistelemaan talouselämän perinpohjaista uudistamista [[markkinasosialismi]]n suuntaan. Vuonna 1964 tehtiin sovinto [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] kanssa. Unkarin joukot osallistuivat kuitenkin [[Tšekkoslovakian miehitys 1968|Tšekkoslovakian miehitykseen]] vuonna 1968, ja sen jälkeen Neuvostoliitto suhtautui tiukemmin talouden ja politiikan uudistuksiin satelliiteissaan. 1970- ja 1980-luvuilla taantuvista Itä-Euroopan [[keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]-talouksista Unkari kuitenkin pärjäsi parhaiten. Suomessa Kádár vieraili ainakin syyskuussa 1983, tutustuen mm. Maisin maatilaan Nurmijärvellä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lampi, Leo ja Salonen, Timo|Nimeke=Ruokavieraita Smolnassa|Vuosi=1985|Sivu=134|Julkaisija=Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy}}</ref>
János Kádár pysyi vallassa toukokuuhun 1988 asti, jolloin hänet poistettiin politbyroosta ja pääministeri [[Károly Grósz]] tuli hänen tilalleen pääsihteeriksi. Kádár sai seremoniallisen puoluejohtajan aseman, kunnes hänet alkuvuodesta 1989 viimein syrjäytettiin kokonaan politiikasta.
| |||