28 125
muokkausta
Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä
→Kriisin kärjistyminen: Guevaran lausunto ohjuksista.
p (Luokka vielä.) |
(→Kriisin kärjistyminen: Guevaran lausunto ohjuksista.) |
||
|
Lokakuun 27. päivää 1962 on sanottu ”ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi päiväksi”.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Rislakki, Jukka | Nimeke = Paha sektori, Atomipommi, kylmä sota ja Suomi | Sivu = 396 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2010 | ISBN = 978-951-0-36478-9}}</ref> Silloin U-2-kone ammuttiin alas Kuuban yllä, ja Neuvostoliiton kuljetusalukset lähestyivät Yhdysvaltain määrittämää saartorajaa. [[Nikita Hruštšov]] tarjoutui poistamaan ohjukset Kuubasta, jos Yhdysvallat ei yrittäisi maihinnousua tai tukisi sellaista ja vetäisi vastineeksi ohjuksensa Turkista.<ref name="apunen" /> Kennedy myöntyi julkisesti ensimmäisiin vaatimuksiin ja lähetti veljensä [[Robert F. Kennedy|Robert Kennedyn]] Neuvostoliiton suurlähetystöön sopimaan osan ohjuksista vetämisestä pois. Tilanne raukesi seuraavana päivänä, kun neuvotteluyhteys saavutettiin. Hruštšov käännytti kuljetukset takaisin ja ilmoitti vetävänsä neuvostoliittolaiset ohjukset pois Kuubasta.
Muutamaa päivää myöhemmin brittiläisen ''[[Daily Worker (Iso-Britannia)|Daily Worker]]'' -lehden [[Sam Lesser]]ille antamassaan haastattelussa [[Che Guevara]] kertoi, että Kuuba olisi laukaissut ohjukset, mikäli ne olisivat olleet heidän hallinnassaan.<ref>Anderson 2015, s. 442.</ref> Kriisin jälkeen supervallat avasivat niin sanotun [[Kuuma linja|kuuman linjan]], suoran yhteyden suurvaltajohtajien välille, estääkseen ydinsodan syttymisen.
[[Tiedosto:Cubacrisis 01 Nov 1962.jpg|pienoiskuva|vasen|Ilmavalokuva San Cristóbalin laukaisupaikasta 2 kriisin päätyttyä, 1. marraskuuta 1962.]]
== Kuuba suurvaltapolitiikassa 2000-luvulla ==
| |||