Ero sivun ”Saint-Barthélemy” versioiden välillä

'''Saint-Barthélemy''' (myös nimiä '''Saint Barts''', '''Saint Barths''', tai '''Saint Barth''' käytetään) on [[Karibia]]lla sijaitseva [[Ranskan merentakaiset alueet|Ranskan merentakainen yhteisö]], johon kuuluu pääsaaren Saint-Barthélemyn lisäksi useita pienempiä saaria. Saint-Barthélemy sijaitsee noin 200 kilometriä [[Guadeloupe]]sta pohjoiseen. Se on 17,5 km pitkä ja 4 km leveä. Saaren pinta-ala on 21 km² ja koko alueen 24 km². Siellä oli noin 9 430 asukasta vuoden 2014 arvioissa.

Syyskuussa 2017 [[hurrikaani Irma]] tuhosi saaren rakennuskannan ja infrastruktuurin lähes kokonaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9820390 | Nimeke = Irma kaikkien aikojen pitkäkestoisin raju hurrikaani – Saint-Martin ja Barbuda käytännössä maan tasalla | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.9.2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 9.9.2017 | Kieli = }}</ref>

Saint-Barthélemyn saaret kuuluvat [[Pienet-Antillit|Pienten-Antillien]] [[Leewardsaaret (Karibia)|Leewardsaariin]]. Koko alueen pinta-ala on 24&nbsp;km², ja Saint-Barthélemyn saaren pinta-ala on 21&nbsp;km².<ref name="ajourdhui"/> Saari on 17,5 kilometriä pitkä ja 4 kilometriä leveä.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Saint-Barthelemy | Nimeke = Saint-Barthélemy | Ajankohta = 6.9.2017| Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 5.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Saint-Barthélemystä pohjoiseen on [[Saint-Martin]]in saari. Siitä lounaaseen on puolestaan [[Saint Kitts ja Nevis]] ja kaakkoon [[Barbuda]].<ref name="ajourdhui">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.comstbarth.fr/aujourdhui.aspx | Nimeke = L'île aujourd'hui | Julkaisija = Collectivité de St Barthelemy | Viitattu = 4.9.2020 | Kieli = {{fr}} }}</ref>

Saint-BarthélemyBarthélemyn ilmasto on [[Trooppinentrooppinen ilmasto|trooppinen]]. Lämpötila on talvisin noin 27 astetta ja kesäisin 30 astetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.saintbarth-tourisme.com/en/weather-of-st-barts/| Nimeke = Nature, Geography & Weather Of St Barts | Julkaisija = Comité Territorial de Tourisme de Saint Barthélemy | Viitattu = 4.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Kuivakausi]] on joulukuusta toukokuulle ja [[sadekausi]] heinäkuulta lokakuulle. Sadekaudella on saarille voi iskeä myös trooppisia hirmumyrksyjähirmumyrskyjä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.octassociation.org/presentation-of-saint-barthelemy| Nimeke = Presentation of Saint-Barthélemy| Julkaisija = OCTA| Viitattu = 4.9.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

[[Kristoffer Kolumbus]] löysi Saint-Barthélemyn vuonna 1496 ja nimesi sen veljensä [[Bartolomeo Colombo|Bartolomeon]] mukaan. Ranskalaiset yrittivät asuttaa sitä ensimmäisenä eurooppalaisina vuonna 1648, mutta [[karibit]] tappoivat uudisasukkaat. Saarelle tuli uusia asukkaita vuonna 1659, jolloin sinne muutti noin 30 miestä ja naista. Heistä suurin osa oli [[Bretagne]]sta ja [[Normandia]]sta. Saint-Barthélemy liitettiin vuonna 1674 [[Guadeloupe]]n alaisuuteen, ja siitä tuli pian merirosvojen suojasatama.<ref name="comitehistory">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.saintbarth-tourisme.com/en/history-of-st-barts/ | Nimeke = History Of St Barts | Julkaisija = Comité Territorial de Tourisme de Saint Barthélemy | Viitattu = 4.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Ruotsi]] osti vuonna 1784 [[Ruotsin Saint-Barthélemy|Saint-Barthélemyn siirtomaakseen]]. Ranska sai vaihtokaupassa kauppaoikeudet [[Göteborg]]iin. Ruotsi kehitti saarta, ja se sai tullivapauden. Ruotsi rakensi sinne myös useita rakennuksia ja linnoituksia.<ref name="LPHistory">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lonelyplanet.com/st-barthelemy/narratives/background/history | Nimeke = History | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu = 4.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Saaren pääkaupungin [[Gustavia]]n nimi tulee puolestaan [[Kustaa III|Kustaa III:lta]].<ref name="EB"/> Saarella oli vuonna 1815 noin 5&nbsp;760 asukasta, mutta sen jälkeen sodat, luonnonkatastrofit ja vuoden 1852 tulipalo, joka tuhosi Gustavian eteläosaa, pakottivat Ruotsin luopumaan saaresta. Saint-Barthélemy siirtyi vuonna 1878 takaisin Ranskalle.<ref name="comitehistory"/>

Saint-Barthélemy on Ranskaan kuluva merentakainen yhteisö, jolla on laaja itsehallinto finanssipolitiikassa ja lainsäädännöllisissä asioissa. [[Valtionpäämies]] on [[Ranskan presidentti]], jota edustaa prefekti. Alueneuvostossa on 19 jäsentä, ja sen johtaja johtaa myös hallitusta. Alueneuvosto valitsee kahdeksanjäsenisen toimeenpanevan neuvoston, ja sen lisäksi Saint-Barthélemyllä on myös taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriasioista vastaavat neuvostot. Alueneuvoston ja toimeenpanevan neuvoston jäsenien kausi on viiden vuoden mittainen.<ref name="EB"/> [[Bruno Magras]] valittiin vuonna 2017 kolmannen kerran alueneuvoston johtajaksi. Hän on toiminut virassa sen muodostamisesta 2007 saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://outremers360.com/politique/territoriales-2017-a-saint-barthelemy-bruno-magras-candidat-a-sa-propre-succession/ | Nimeke = Territoriales 2017: A Saint-Barthélémy, Bruno Magras candidat à sa propre succession | Julkaisu = Outremers 360° | Ajankohta = 27.2.2017 | Viitattu = 5.9.2020 | Kieli = {{fr}} }}</ref>

Saint-Barthélemyn asukkaat ovat myös Ranskan kansalaisia.<ref name="OCTA"/> Saarelta valitaan yksi edustaja [[Ranskan senaatti]]in ja [[Saint-Martin (Ranska)|Saint-Martinin]] kanssa yhteinen edustaja [[Ranskan kansalliskokous|Ranskan kansalliskokoukseen]].<ref name="CIA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tb.html | Nimeke = Saint Barthelemy | Julkaisu = The World Factbook 2020 | Ajankohta = 3.8.2020 | Julkaisupaikka = Washington, DC | Julkaisija = Central Intelligence Agency | Viitattu = 5.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Turismin lisäksi rakennusteollisuus ja julkinen sektori vaiktuttavatvaikuttavat keskeisesti Saint-Barthélemyn talouteen. Saaren vesivarat ovat heikot, joten ruoka pitää tuoda muualta. Saarella joudutaan tuomaan myös pääosa kulutustavaroista sekä energiasta.<ref name="CIA"/>

* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878010?page=23 Kun Suomellakin oli siirtomaa, Suomen Kuvalehti, 15.02.1930, nro 7, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]