Wikipedia

Ero sivun ”Louvre” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kokoelma: taulukosta yksinkertainen lista, pois ulkoiset linkit, jotka olivat sitä paitsi katkenneet; tietoa vuodelta 2014 kirjasta
kirjasta historia uusiksi laajempana
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee taidemuseota. Louvre on myös [[1. arrondissementti (Pariisi)|Pariisin 1. arrondissementin]] nimi.}}
{{Museo
| nimi = Louvren taidemuseoLouvre
| alkuperäinen nimi = Musée du Louvre
| kuva = Louvre.jpg
Rivi 14:
| kotisivut = [http://www.louvre.fr/llv/commun/home_flash.jsp?bmLocale=en www.louvre.fr]
}}
'''Louvre''' ({{k-fr|Musée du Louvre}}) on taidemuseo [[Pariisi]]ssa Ranskassa. Louvre on yksi maailman vanhimmista museoista ja kolmanneksi suurin pinta-alan mukaan mitattuna.
'''Louvren taidemuseo''' ({{k-fr|Musée du Louvre}}) on suurin [[Pariisi]]n [[museo]]ista – sen pinta-ala on yli 160 000 neliömetriä, josta 58 470 neliömetriä on omistettu museon näyttelyille. Museo sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydämessä ja [[Seine]]n oikealla rannalla, sen ja [[Rue de Rivoli]] -kadun välissä [[1. arrondissementti (Pariisi)|ensimmäisessä arrondissementissa]] (kaupunginosa). Rakennus on entinen kuninkaallinen palatsi. Nykyisin Ranskan kuninkaan [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV:n]] ratsastajapatsas on sijoitettu museorakennuksen historialliseen lähtöpisteeseen, mutta rakennus ei kuitenkaan ole tämän akselin mukaisesti sijoittunut ja symmetrinen. Louvre on yksi maailman vanhimmista museoista ja kolmanneksi suurin pinta-alan mukaan mitattuna. Museolla on pitkä Ranskan historian ja taiteen tallentamisen historia, joka alkoi Kapetingin suvun ajalta.
Louvre sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydämessä [[Seine]]n oikealla rannalla, joen ja [[Rue de Rivoli]] -kadun välissä [[1. arrondissementti (Pariisi)|ensimmäisessä arrondissementissa]]. Näyttelytilat kattavat noin 60&nbsp;000 neliömetrin alueen.<ref name=keever />
 
Louvrea on historiansa aikana käytetty linnoituksena, palatsina ja taidemuseona. Tyyliltään se on sekoitus keskiaikaista tyyliä, Ranskan [[Renessanssin arkkitehtuuri|renessanssia]], [[Barokin arkkitehtuuri|barokkia]], [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismia]] ja [[nykyarkkitehtuuri]]a.<ref name=keever />
Louvreen on sijoitettu eräitä maailman taiteen kuuluisimpia teoksia, kuten [[Leonardo da Vinci]]n ''[[Mona Lisa]]'', [[Eugène Delacroix|Eugène Delacroix’n]] ''[[Vapaus johtaa kansaa]]'' ja [[Jacques-Louis David]]in ''[[Horatiusten vala]]''. Vuonna 2013 museossa vieraili 9,3 miljoonaa kävijää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nytimes.com/2014/07/29/arts/design/european-museums-straining-under-weight-of-popularity.html | Nimeke = Masterworks vs. the Masses | Tekijä = Donadio, Rachel | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 28.7.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu = 17.9.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>▼
 
▲Louvre on kokoelmiltaan maailman suurin ja kaikkein vierailluin taidemuseo.<ref name=keever /> Louvreen on sijoitettu eräitä maailman taiteen kuuluisimpia teoksia, kuten [[Leonardo da Vinci]]n ''[[Mona Lisa]]'', [[Eugène Delacroix|Eugène Delacroix’n]] ''[[Vapaus johtaa kansaa]]'' ja [[Jacques-Louis David]]in ''[[Horatiusten vala]]''. Vuonna 2013 museossa vieraili 9,3 miljoonaa kävijää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nytimes.com/2014/07/29/arts/design/european-museums-straining-under-weight-of-popularity.html | Nimeke = Masterworks vs. the Masses | Tekijä = Donadio, Rachel | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 28.7.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu = 17.9.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
== Rakennuksen historia ==
[[Tiedosto:Paris 75001 Palais du Louvre facade north Pavillon de la Bibliothèque 01a.jpg|thumb|225px|Louvre]]
[[Tiedosto:Plan louvre1.svg|thumb|225px|Kartta]]▼
 
== Historia ==
[[Filip II (Ranska)|Filip II Augustin]] hallituskaudella, vuosina 1190–1202, Louvren paikalle alettiin rakentaa linnoitusta.<ref name="Durant">{{cite book |author=Gray-Durant, Delia |title=Art/Shop/Eat Paris |publisher=A&C Black |location=London |year=2004 |pages=s. 7|url=http://books.google.com/books?id=fssoNsIR1jMC&pg=PA7&dq=building+of+the+louvre&ei=poOLR9TxM4rqiwHTzYjEBQ&sig=0tPfUzNGyq4TdPrccWhq_tzBCRk#PPA8,M1|isbn=0-393-32595-4}}</ref><ref name="Pitt">{{cite book |author=Alexandre Gady & Pitt, Leonard |title=Walks Through Lost Paris: A Journey Into the Heart of Historic Paris |publisher=Shoemaker & Hoard|year=2006 |pages=s. 112-113|isbn=1-59376-103-1}}</ref>
▲[[Tiedosto:Plan louvre1.svg|thumb|225px|KarttaRakennuksen kartta.]]
 
Louvren nimen alkuperää ei tunneta varmasti. Jotkut historioitsijat ovat ehdottaneet nimen tulevan latinan sanasta ''lupara'', ‘susi’. Toisen teorian mukaan nimi tulee saksilaisesta sanasta ''lauer'', ‘vartiotorni’, ja kolmannen teorian mukaan muinaisranskan verbistä ''ovrer'', ‘työskennellä’.<ref name=keever />
Keskiaikaisesta linnoituksesta on jäljellä vain sen perustukset alueen kaakkoiskulmassa. Linnoitusta laajennettiin varsinkin [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V:n]] aikana vuodesta 1358 lähtien, jolloin Louvren ympärille rakennettiin puolustusmuurit. Samalla Louvresta tehtiin kuninkaan asuinpaikka. Vuonna 1546 [[Frans I (Ranska)|Frans I]] päätti muuttaa linnoituksen [[renessanssi]]tyyliseksi [[palatsi]]ksi, jolloin se rakennettiin lähes kokonaan uudestaan. Sen pääsuunnittelijoina toimivat arkkitehti [[Pierre Lescot]] ja kuvanveistäjä [[Jean Goujon]].<ref>{{Cite book | author=Sturdy, David | title=Science and social status: the members of the Academie des sciences 1666-1750 | date=1995 | publisher=Boydell Press | location=Woodbridge, Suffolk, U.K. | isbn=0-85115-395-X |url=http://books.google.com/books?id=xLsNxkRXiNAC&pg=RA1-PA42&dq=francois+I+keep+Louvre&ei=ZU4zSIGoDZC2ygTet4zMDw&sig=qB9S30BnqK15vEkRN747c1clomg |pages=s. 42}}</ref>
 
Louvren perusti kuningas [[Filip II (Ranska)|Filip II]], jonka hallituskausi alkoi vuonna 1190. Rakennuksen alkuperäinen tarkoitus oli suojella Pariisin läntistä rajaa. Se oli neliönmuotoinen linna, jossa oli paksut kiviseinät, vallihauta, nostosilta, korkeat tornit ja pyöreä tyrmä. Nämä keskiaikaiset perustat ovat näkyvissä edelleen rakennuksen kellarissa.<ref name=keever />
Palatsiin rakennettiin myöhemmin joukko lisärakennuksia. [[Katariina de’ Medici]] rakennutti eteläisemmän niistä pitkistä siipirakennuksista, jotka yhdistivät Louvren [[Tuileries’n palatsi|Tuileries’n palatsiin]]. Ranskan kuninkaat hankkivat palatsiinsa suuren joukon taideteoksia, joita siitä lähtien on säilytetty Louvressa. Louvre oli Ranskan kuninkaiden asuinpaikkana siihen saakka, kunnes [[Ludvig XIV]] siirsi hovin [[Versailles|Versaillesiin]]. Sen jälkeen Louvre toimi kuninkaan suostumuksella monien taiteilijoiden asuin- ja työtiloina. Jo [[Ludvig XV]] suunnitteli Louvren avaamista yleisölle taidemuseoksi, mutta tämä toteutui vasta [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] aikana. Vuonna 1793 [[Ranska]]n tasavalta perusti Louvren tiloihin museon, jossa tehtävässä se palvelee edelleen.
 
1300-luvun puolivälissä linna rappeutui, joten kuningas [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V:n]] (1338–1380) arkkitehti [[Raymond du Temple]] korjautti sen asuttavammaksi ja turvallisemmaksi. Du Temple lisäsi rakennukseen suuret kierreportaat, olohuoneita, ulkotiloja ja puutarhoja. Samalla kuninkaan suuri kirjasto tuotiin rakennukseen, mikä aloitti rakennuksen käyttämisen kulttuuriaarteiden säilytyspaikkana.<ref name=keever />
== Sisäpihan lasipyramidi ==
{{Pääartikkeli|[[Louvren pyramidi]]}}
[[Kuva:Louvre 2007 02 24 c.jpg|thumb|350px|Louvre kuvattuna sisäpihalta, kuvan keskellä lasista tehty [[Louvren pyramidi|pyramidi]]]]▼
 
[[Frans I (Ranska)|Frans I]] (1494–1547) korvasi vanhan linnan keskustornin palatsilla, joka heijasti Ranskan kuningaskunnan, hallitsijan ja Pariisin vallan kasvua. Arkkitehtina toimi [[Pierre Lescot]]. Vuonna 1546 alkaneissa rakennustöissä neliömäisen pihan kolmelle sivustalle pystytettiin uudet rakennukset, ja neljäs sivusta jätettiin arkadilla puoliavoimeksi kaupunkiin päin.<ref name=keever />
Louvren edessä kohoavasta lasisesta pyramidista (La Pyramide) on tullut tunnettu nähtävyys, jota ympäröi kolme pienempää lasista valmistettua [[pyramidi]]a. Sen on suunnitellut kiinalaissyntyinen, yhdysvaltalainen arkkitehti I. M. Pei. Monien ranskalaisten mielestä pyramidin uusmoderni tyylisuuntaus pilaa Louvren renessanssipihan arvokkuuden.
 
Rakennustyöt jatkuivat ja laajenivat [[Henrik II (Ranska)|Henrik II:n]] (1519–1559) aikana, ja keskiaikaiset osat käytännössä purettiin kuninkaan uusien asuintilojen tieltä. Seinät rakennettiin puusta ja kermanvärisestä kivestä, jota saatiin läheisestä louhoksesta. Koristeveistoksista vastasi kuvanveistäjä [[Jean Goujon]].<ref name=keever />
La Pyramiden rakennutti Ranskan entinen presidentti [[François Mitterrand]]. Hän omasta aloitteestaan täytti Pariisia egyptiläisillä obeliskeilla, taideteoksilla ja taideteollisuuden tuotteilla ja oli tuntenut niin kiihkeää hengenheimolaisuutta egyptiläistä kulttuuria kohtaan, että ranskalaiset vieläkin kutsuvat häntä "Sfinksiksi".{{lähde}}
 
[[Katariina de’ Medici]] (1519–1589) rakennutti paikalle [[Tuileries’n palatsi]]n, jonka arkkitehtina toimi [[Philibert de l’Orme]]. Myöhemmin [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV]] (1589–1610) yhdisti vanhan palatsirakennuksen Tuileries’n palatsiin suuren gallerian ja kukkapaviljongin kautta. Suuri galleria on 400 metrin pituinen ja 30 metrin levyinen, ja Henrik alkoi täyttää sitä maalauksilla. Tuileries’n palatsi paloi vuonna 1871.<ref name=keever />
 
Louvren [[Barokin arkkitehtuuri|barokkikausi]] alkoi 1600-luvulla, kun sinne rakennettiin uusi ranskalaistyylinen sisäänkäynti. Kompleksin itäpuolelle rakennettiin kolme klassista paviljonkia [[Korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilaisine pylväineen]].<ref name=keever />
 
[[Valistus]]aikana 1715–1789 kuningas alkoi sallia muillekin pääsyn taidekokoelmaansa. Vuonna 1793 Salon de Careé ja suuri galleria avautuivat yleisölle ensimmäistä kertaa. [[Napoleon I]] (1769–1821) asetti paroni Dominique-Vivant Denonin Louvren ensimmäiseksi museonjohtajaksi ja nimesi museon itsensä mukaan Le Musée Napoléoniksi. Hän siirsi museoon paljon sotasaalistaan Euroopasta ja Egyptistä, mutta suuri osa näistä esineistä palautettiin Napoleonin kuoleman jälkeen kotimaihinsa. Louvressa on edelleen myös paljon [[kolonialismi]]n aikaista taidetta Ranskan siirtomaista.<ref name=keever />
 
Louvressa alettiin vuodesta 1725 alkaen järjestää [[Pariisin salonki]]a, merkittävää taidenäyttelyä Ranskan johtaville taiteilijoille.<ref name=keever />
 
▲[[Kuva:Louvre 2007 02 24 c.jpg|thumb|350px|Louvre kuvattuna sisäpihalta, kuvan keskellä lasista tehty [[Louvren pyramidi|pyramidi]]]]
Louvressa on toiminut vuosisatojen ajan useita ranskalaisia akatemioita. Rakennuksesta tehtiin museo vuonna 1793, ja se sai viralliseksi nimekseen Le Musée Central des Arts. 1800-luvulla Ranskan valtiovarainministeriö toi toimitilansa pohjoissiipeen.<ref name=keever />
 
Presidentti [[François Mitterrand]] muutti 1980-luvulla koko rakennuksen museoksi, ja uudistystöitä johti yhdysvaltalaisarkkitehti [[I. M. Pei]]. Pei muun muassa suunnitteli sisäpihalle [[Louvren pyramidi|suuren modernin lasipyramidin]] ja kolme pienempää sen ympärille. Koska pyramidi on läpinäkyvä, se ei peitä rakennuksen eri osia näkyvistä. Pei suunnitteli paikalle myös ”käännetyn pyramidin”, joka on maan alla.<ref name=keever />
Kaupunkitarinan mukaan La Pyramidessa rakentamisessa käytettiin 666 lasinpalasta. Tarina on alkujaan pyramidin rakennusvaiheessa julkaistusta lehtisestä, jossa lasinpalojen lukumääräksi ilmoitetaan 666, joskin muutamaa sivua aiemmin lukumääräksi oltiin ilmoitettu 672. Sanomalehdet käyttivät uutisoinnissa lukua 666. Sittemmin Louvre on ilmoittanut lasilevyjen lukumääräksi 673.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.glassonweb.com/articles/article/94 | Nimeke = Louvre Pyramid | Julkaisija = Glass on Web | Viitattu = 29.10.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Dan Brown herätti tarinan uudelleen kirjassaan ''[[Da Vinci -koodi]]''.
 
== KokoelmaKokoelmat ==
Louvressa oli vuonna 2014 yhteensä noin 460&nbsp;000 taide-esinettä, joista 38&nbsp;000 näytteillä. Esineet on järjestelty kolmeen siipeen viidelle tasolle. Suosituin siipi on Denon-siipi, jossa on näytteillä muun muassa Leonardon ''[[Mona Lisa]]''.<ref name=keever>{{Kirjaviite | Tekijä = Keever, Erin (toim. Bonfitto, Peter Louis) | Nimeke = World Architecture and Society: From Stonehenge to One World Trade Center | Vuosi = 2022 | Sivu = 238–245 | Luku = Louvre Museum | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-Clio | Tunniste = ISBN 978-1-4408-6584-8 }}</ref>
 
Rivi 52 ⟶ 61:
* Painotyöt ja grafiikka
 
Keväällä 2021 Louvre julkaisi verkossa digitaalisena ylija 482 000 kuvaa teoksistaan verkossa. Siihen voi tutustua kuka tahansa maksutta.maksuttomana ''Collections''-tietokantatietokantana onyli suunniteltu482&nbsp;000 palvelemaankuvaa sekä tutkijoita että taiteen ystäviä. Teoksiin liittyviä tietoja päivitetään jatkuvastiteoksistaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11878981|nimeke=Louvren taideaarteisiin voi uppoutua nyt kotisohvalta – museo latasi puolen miljoonan teoksen jättikokoelmansa verkkoon|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-05-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tietokanta on julkaistu ranskaksi ja englanniksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://collections.louvre.fr/|nimeke=Louvre site des collections|julkaisu=collections.louvre.fr|viitattu=2021-05-23}}</ref> ▼
== Collections ==
▲Keväällä 2021 Louvre julkaisi verkossa digitaalisena yli 482 000 kuvaa teoksistaan verkossa. Siihen voi tutustua kuka tahansa maksutta. ''Collections''-tietokanta on suunniteltu palvelemaan sekä tutkijoita että taiteen ystäviä. Teoksiin liittyviä tietoja päivitetään jatkuvasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11878981|nimeke=Louvren taideaarteisiin voi uppoutua nyt kotisohvalta – museo latasi puolen miljoonan teoksen jättikokoelmansa verkkoon|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-05-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tietokanta on julkaistu ranskaksi ja englanniksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://collections.louvre.fr/|nimeke=Louvre site des collections|julkaisu=collections.louvre.fr|viitattu=2021-05-23}}</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Louvre”