Ero sivun ”Sosiaalihistoria” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
 
Rivi 1:
'''Sosiaalihistoria''' tieteenhaarana tutkii [[ryhmä (psykologia)|ryhmien]], [[sääty]]jen, sosiaalisten kerrostumien ja [[yhteiskuntaluokka|luokkien]] kehitystä menneisyydessä. Sosiaalihistoriaa voidaan pitää yhtä lailla [[humanistiset tieteet|humanistisena]] kuin [[yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteellisenä]] tutkimuksen alana. Ns.Niin sanottu uusi sosiaalihistoria puolestaan lähestyy kulttuurintutkimusta ja on ollut kiinnostunut [[mentaliteetti]]en, ajattelutapojan ja käytänteiden historiallisesta tarkastelusta.
 
Yksi keskeisistä sosiaalihistorian tehtävistä on eri ryhmien suhteellisen merkityksen, yhteiskunnallisen aseman ja vaikutusvallan arvioiminen. Sosiaalihistoriaa ei pitkään pidetty tärkeänä historiantutkimuksen alana; poliittisen alaan kuuluvaa tapahtumista pidettiin merkittävämpänä.
Rivi 6:
 
== Historia ==
Sosiaalihistorian synty ajoittuu kahteen traditioon. Toinen lähtökohta oli saksalainen [[Sozial- und WirtschaftgeschichteWirtschaftsgeschichte]], joka syntyi erityisesti [[Kansantaloustiede|kansantaloustieteen]] itsenäistymiseen liittyneissä keskusteluissa. Toisena alkuna oli englantilainen [[Teollinen vallankumous|teolliseen vallankumoukseen]] keskittynyt [[taloushistoria]]. Englannissa 1900-luvun alussa taloushistorian kehitystä kaunistelevaan sanomaan kriittisesti suhtautuneet tutkijat synnyttivät omanlaisen sosiaalishistoriallisen perinteen. Ranskassa kehittyi näiden kahden tradition pohjalta 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa ''[[Annales. Histoire, Sciences socialesSociales]]'' -lehden ympärille oma koulukuntansa, jonka erityispiirteenä oli vertaileva [[tutkimusote]] ja vuoropuhelu muiden yhteiskuntatieteiden kanssa.<ref name="soshis">{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/tutk/hakuopas/soshissa.html| Nimeke = Sosiaalihistoria | Tekijä = Peltonen, Matti| Viitattu = 30.6.2012}}</ref>
 
Sosiaalihistoriassa kehittyi 1960-luvulla uusi kriittinen vuoropuhelu [[sosiologia]]n hallitsevan [[modernisaatioteoria]]n kanssa. Samalla ilmaantui kritiikkiä myös oman piirin ja erityisesti taloushistorian sosiologista liian helposti kopioituja ajatuksia vastaan. Tässä keskustelussa erityisesti [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] homogeenisenä kuvaamista vastaan; yhteiskunta ei ollutkaan sama asia kuin [[kansallisvaltio]]. Sosiaalihistoriallinen tutkimus alkoikin kiinnittää entistä enemmän huomiota kansallisvaltiota suurempiin alueisiin, mutta toisaalta myös [[mikrohistoria]]an.<ref name="soshis"/>
Rivi 13:
 
== Lähteet ==
{{viitteetViitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haapala, Pertti | Nimeke=Sosiaalihistoria: Johdatus tutkimukseen | Selite=Käsikirjoja 12 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-8915-24-5}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Tynkä/Tiede}}
{{Commonscat-rivi}}
 
[[Luokka:Sosiaalihistoria|*]]