Ero sivun ”Imetys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
jaetaan kappaleet osioihin |
|||
Rivi 3:
[[Kuva:Akseli Gallen-Kallela Madonna.tif|thumb|Akseli Gallen-Kallelan maalaus [[Madonna_(Akseli_Gallen-Kallelan_maalaus)|Madonna]] (1891)]]
[[Kuva:Breastfeeding-icon-med.svg|thumb|Symboli imetykselle (Matt Daigle, Mothering-lehden kilpailuvoittaja 2006)]]
'''Imetys''' on ihmisen tai eläimen syöttämistä äidin tai emon [[Maitorauhanen|maitorauhasten]] erittämällä [[Äidinmaito|maidolla]], yleensä suoraan äidin [[Rinnat|rinnasta]] tai emon
==Maidoneritys==
Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta.
[[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) ja [[American Academy of Pediatrics]] (AAP) suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä sekä, että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.<ref name="who2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Nimeke = Infant and young child feeding Fact sheet N°342 | selite = | Tekijä = | Ajankohta = helmikuu 2014 | Julkaisija = WHO | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150208145357/http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Arkistoitu = 8.12.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="aap2012">{{Lehtiviite | Tekijä = American Academy of Pediatrics Section on Breastfeeding. | Otsikko = Breastfeeding and the use of human milk | Julkaisu = Pediatrics | Ajankohta = maaliskuu 2012 | Vuosikerta = | Numero = 129 | Sivut = e827–841| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 22371471 | Doi = 10.1542/peds.2011-3552 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = http://pediatrics.aappublications.org/content/129/3/e827.long | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.7.2020 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Lapsentahtisessa täysimetyksessä useimmat vastasyntyneet syövät ensimmäisten viikkojen aikana 2–3 tunnin välein (laskettuna imetyksen alusta seuraavan imetyksen alkuun), mutta jotkut voivat syödä jopa puolenkin tunnin välein.<ref name="nih2014how">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx | Nimeke = How do I breastfeed? Skip sharing on social media links | selite = | Tekijä = | Ajankohta = 14.4.2014 | Julkaisija = NIH | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150727155211/http://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx | Arkistoitu = 27.7.2015| Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="acog2019" /> Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä syöttöväli on toistuvasti yli neljä tuntia on vastasyntyneen painoa syytä tarkkailla.<ref name="terv" /> Syödäkseen useimmat vastasyntyneet imevät rintoja noin 10–15 minuuttia rintaa kohden, jotkut imevät pidempään jopa 60–120 minuuttia syöttökertaa kohti.<ref name="acog2019">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby | Nimeke = Breastfeeding Your Baby | selite = | Tekijä = ACOG | Ajankohta = 2019 | Julkaisija = | Arkisto = https://web.archive.org/web/20200601043804/https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby | Arkistoitu = 1.6.2020 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref> Jos vauva haluaa syödä yli 30 minuuttia rintaa kohden hän ei välttämättä saa tarpeeksi maitoa.<ref name="nih2014how" /> Vanhemmat vauvat syövät harvemmin. Neljän kuukauden ikäiset vauvat saattavat syödä vain 4-6 tunnin välein.<ref name="nih2017">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx | Nimeke = What is weaning and how do I do it? | selite = | Tekijä = | Ajankohta = 31.1.2017 | Julkaisija = NIH | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150708102841/https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx | Arkistoitu = 8.7.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 31.7.2020 | Lainaus = }}</ref>▼
Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen [[istukka|istukan]] irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää [[raskaus|raskauden]] lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5–7 millilitraa. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja lisäksi suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee noin 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti.
▲[[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) ja [[American Academy of Pediatrics]] (AAP) suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä sekä, että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.<ref name="who2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Nimeke = Infant and young child feeding Fact sheet N°342 | selite = | Tekijä = | Ajankohta = helmikuu 2014 | Julkaisija = WHO | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150208145357/http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Arkistoitu = 8.12.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="aap2012">{{Lehtiviite | Tekijä = American Academy of Pediatrics Section on Breastfeeding. | Otsikko = Breastfeeding and the use of human milk | Julkaisu = Pediatrics | Ajankohta = maaliskuu 2012 | Vuosikerta = | Numero = 129 | Sivut = e827–841| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 22371471 | Doi = 10.1542/peds.2011-3552 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = http://pediatrics.aappublications.org/content/129/3/e827.long | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.7.2020 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Lapsentahtisessa täysimetyksessä useimmat vastasyntyneet syövät ensimmäisten viikkojen aikana 2–3 tunnin välein (laskettuna imetyksen alusta seuraavan imetyksen alkuun), mutta jotkut voivat syödä jopa puolenkin tunnin välein.<ref name="nih2014how">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx | Nimeke = How do I breastfeed? Skip sharing on social media links | selite = | Tekijä = | Ajankohta = 14.4.2014 | Julkaisija = NIH | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150727155211/http://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx | Arkistoitu = 27.7.2015| Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="acog2019" /> Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä syöttöväli on toistuvasti yli neljä tuntia on vastasyntyneen painoa syytä tarkkailla.<ref name="terv" /> Syödäkseen useimmat vastasyntyneet imevät rintoja noin 10–15 minuuttia rintaa kohden, jotkut imevät pidempään jopa 60–120 minuuttia syöttökertaa kohti.<ref name="acog2019">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby | Nimeke = Breastfeeding Your Baby | selite = | Tekijä = ACOG | Ajankohta = 2019 | Julkaisija = | Arkisto = https://web.archive.org/web/20200601043804/https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby | Arkistoitu = 1.6.2020 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref> Jos vauva haluaa syödä yli 30 minuuttia rintaa kohden hän ei välttämättä saa tarpeeksi maitoa.<ref name="nih2014how" /> Vanhemmat vauvat syövät harvemmin. Neljän kuukauden ikäiset vauvat saattavat syödä vain 4-6 tunnin välein.<ref name="nih2017">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx | Nimeke = What is weaning and how do I do it? | selite = | Tekijä = | Ajankohta = 31.1.2017 | Julkaisija = NIH | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150708102841/https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx | Arkistoitu = 8.7.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 31.7.2020 | Lainaus = }}</ref>
▲Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta.
Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös muun muassa äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.▼
Tiheänimun kaudet ilmenevät noin kolmen viikon, kuuden viikon, kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja yhdeksän kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa jotta maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin 2–7 päivää ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä.
▲== Imetyksen turvamerkit ==
Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan. ▼
Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä ole viikonkaan tauko ole tavantonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään viisi vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170 grammaa viikossa.▼
== Imetyksen lopettaminen ==
Rivi 33 ⟶ 27:
Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.imetys.fi/materiaali/maitotaidon_takatasku_taapero.pdf | Nimeke = Taaperoimetys | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Maitotaito | Viitattu = 26.11.2016 }}</ref>
==Hyödyt==
▲Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös muun muassa äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.
== Imetyksen turvamerkit ==
▲Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan.
▲Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä ole viikonkaan tauko ole tavantonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään viisi vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170 grammaa viikossa.
== Vaikutus sukupuolielämään ==
| |||