Ero sivun ”Credit Suisse” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
konekäännös? vai erittäin sekavaa tahallista huuhaan ujuttamista vai mitä? lähteet puuttuvat
Rötöksiä.
Rivi 30:
Taseella mitaten (819,74 mrd. USD) Credit Suisse Group AG luokiteltiin vuonna 2016 maailman 34. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi (edellisvuonna sijalla 28).<ref name="banks2016-snl.com"/> Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan [[Financial Stability Board]]in loppuvuoden 2015 listalla pankki lueteltiin yhä yhtenä maailman 30 keskeisimmistä pankista (G-SIBs, maailmanlaajuisesti systemaattisesti tärkeät pankit).<ref name="FSB-G-SIBs"/>
 
Credit Suisse auttoi [[Ferdinand Marcos|Ferdinand]] ja [[Imelda Marcos|Imelda Marcosia]] maansa varojen ryöstössä<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/news/2022/feb/20/credit-suisse-secrets-leak-unmasks-criminals-fraudsters-corrupt-politicians|nimeke=Revealed: Credit Suisse leak unmasks criminals, fraudsters and corrupt politicians|julkaisu=the Guardian|ajankohta=2022-02-20|viitattu=2022-02-20|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Vuonna 1995 Zurichilainen oikeusistuin määräsi Credit Suissen yhdessä toisen pankin kanssa palauttamaan 500 miljoonaa dollarin edestä varastettuja rahoja Filippiineille<ref name=":0" />. Credit Suisse säilytti myös Nigerian diktaattorin [[Sani Abacha|Sani Abachan]] varastamia varoja hänen lastensa tileillä<ref name=":0" />. Credit Suisse toimitti palveluitaan Ukrainan pääministerille [[Pavlo Lazarenko|Pavlo Lazarenkolle]], jonka arvioitiin varastaneen maastaan 200 miljoonaa dollaria<ref name=":0" />. Egyptin diktaattori [[Hosni Mubarak|Hosni Mubarakin]] pojat Alaa ja Gamal säilyttivät Credit Suissessa satojen miljoonien omaisuutta<ref name=":0" />.
Pankki tuomittiin joulukuussa 2009 Yhdysvalloissa maksamaan 536 miljoonaa dollaria sakkoa, koska se oli rikkonut Yhdysvaltain määräämiä [[Iran]]in pakotteita.<ref>http://www.elpais.com/articulo/internacional/Credit/Suisse/pagara/multa/369/millones/violar/sanciones/Iran/elpepuint/20091216elpepuint_17/Tes </ref>
 
1990-luvulta lähtien Credit Suisselle on määrätty yhteensä 4,2 miljardin edestä sakkoja<ref name=":0" />. Esimerkiksi joulukuussa 2009 Credit Suisse tuomittiin Yhdysvalloissa maksamaan 536 miljoonaa dollaria sakkoa, koska se oli rikkonut Yhdysvaltain määräämiä [[Iran]]in pakotteita<ref>http://www.elpais.com/articulo/internacional/Credit/Suisse/pagara/multa/369/millones/violar/sanciones/Iran/elpepuint/20091216elpepuint_17/Tes </ref>. Vuonna 2014 Credit Suisse tunnusti piilotelleensa 22 000:n amerikkalaisen asiakkaansa varoja Yhdysvaltain viranomaisilta., Pankkimistä joutuihyvästä maksamaanpankki siitäjoutui hyvästämaksamaan 2,6 miljardin sakot.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oliver Bullough|Nimeke=Moneyland : why thieves & crooks now rule the world & how to take it back|Vuosi=2018|Julkaisupaikka=Lontoo|Julkaisija=Profile Books|Tunniste=1054175132|Isbn=978-1-78125-792-0, 1-78125-792-2|www=|Viitattu=2021-08-22}}</ref>
 
== Lähteet ==