[[Suomen kieli|Suomen]] kielessä essiivin pääte on '''-nanA''. Pääte liittyy yksikön [[astevaihtelu|vahva-asteiseen]] vokaalivartaloon ja monikkovartaloon. Vanhassa kielessä ja kiteytyneissä ilmauksissa esiintyy myös konsonanttivartaloisia essiivejä: '/'vuonna''-nä (vrt. ''vuotena''), monikossa ''toissa'-ina' (vrt. ''/toisena''), '-inä'miessä''/ ~ ''miesnä'-eina' (nyk. ''miehenä''),- ''rauhatonna'' (nyk. 'einä'rauhattomana'').
Olotilaa ilmaistessaan essiivi viittaa subjektiin, subjektipersoonaan tai objektiin. Lauseessa ''Isä ehti sinne ensimmäisenä'' essiivimuoto ''ensimmäisenä'' viittaa subjektiin ''isä''. Lauseessa ''Teet sen ystävänä'' essiivimuoto ''ystävänä'' viittaa lauseen tekijänä olevaan yksikön 2. persoonaan (''sinä teet''). Lauseessa ''Pidän kirjaa hyvänä'' essiivimuoto ''hyvänä'' viittaa lauseen objektiin ''kirja''.
Olotilan ohella essiivi ilmaisee suomessa myös
* ajankohtaa, esim. maanantaina, jouluna
* paikkaa, esim. takana, kaukana.
Essiivin käyttö paikan ilmaisemiseen on jäänne uralilaisen kantakielen [[lokatiivi|lokatiivista]].