Ero sivun ”Ilmasto” versioiden välillä

'''Ilmasto''' on jonkin alueen [[sää]] ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.<ref>{{kirjaviite| Nimike=Sää, Ihmeellinen luonto| Tekijä=William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker| Julkaisija=Gummerus| Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki| Vuosi=1998| Sivu=17 |Tunniste=ISBN 951-20-5236-9}}</ref> Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään laskemalla erilaisia keskiarvoja ja hajontoja [[Säähavainto|säähavainnoista]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Matti Seppälä | Nimeke=Ilmasto vaihtelee | Ajankohta=2007 | Osoite= http://www.tieteessatapahtuu.fi/0107/seppala0107.pdf | Julkaisija=Tieteessä tapahtuu | Luettu= | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Ilmastoon vaikuttavat paikan [[leveyspiiri]], korkeus ja etäisyys merestä sekä [[Merivirta|merivirrat]]. Fysikaalisesti tarkastellen ilmaston määrää [[ilmakehän kiertoliike]]. Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat muun muassa lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta sekä ilman suhteellinen kosteus.{{Lähde}}

Ilmastoa tutkiva tiede on [[klimatologia]]. Historiallisia ilmastoja tutkii [[Paleoklimatologiapaleoklimatologia]] eli muinaisilmastotiede tutkii historiallisia ilmastoja.

Auringonvalon tulokulma on tärkeimpiä ilmastoon vaikuttavia tekijöitä. Matalilla leveysasteilla [[Tropiikki|tropiikissa]] lähellä [[päiväntasaaja]]a Aurinko paistaa joka päivä korkealta, minkäja johdostasiksi ilmasto on kuuma ja vuodenaikojen väliset lämpötilaerot pieniä. Lähellä [[Napaseutu|napoja]] Aurinko paistaa matalalta tai on talvisin kokonaan piilossa, mikä viilentää ilmastoa. Lauhkeilla alueilla päiväntasaajan ja napaseutujen välissä on tyypillisesti neljä vuodenaikaa.<ref name="ng">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nationalgeographic.com/science/earth/earths-atmosphere/climate/ | Nimeke = Climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = National Geographic | Viitattu = 2.4.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Tuulet tuovat kosteutta maalle. [[Pasaatituuli|Pasaatituulet]] kohtaavat tropiikissa ja aiheuttavat ukkosilmoja, kosteutta ja [[Monsuuni|monsuuneja]]. Pasaatituulten pohjois- ja eteläpuolella noin 30. leveysasteen kohdalla on vain vähän tuulta, minkä johdosta valtameriltä ei tule mantereille paljon kosteutta. Lisäksi kuivaa ilmaa laskeutuu maanpinnalle lämmeten samalla. Tämän johdostaSiksi maapallon suurimmat aavikkoalueet sijaitsevat näillä leveysasteilla.<ref name="ng" />

Vuoristot pakottavat tuulen nousemaan ylöspäin. Ilma viilenee kohotessaan, jolloin kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tuulen puolelle vuoria syntyy kostea ilmasto ja toisellatoiselle puolelle kuiva.<ref name="ng" />

Valtameret tuottavat kosteutta, joka synnyttää sademyrskyjäsateita ja myrskyjä. Valtameret myös tasaavat rannikkoseutujen lämpötiloja.<ref name="ng" />

[[kuvaTiedosto:World Köppen Classification (with authors).svg|thumb|right|600px|[[Köppenin ilmastoluokitus]]: <ref>{{cite journal | author=Peel, M. C. and Finlayson, B. L. and McMahon, T. A. | year=2007 | title= Updated world map of the Köppen-Geiger climate classification | journal=Hydrol. Earth Syst. Sci. | volume=11 | pages=1633-1644 | url=http= 1027-5606 |Kieli = {{en}} }} ''(direct: [http://www.hydrol-earth-syst-sci.net/11/1633/2007/hess-11-1633-2007.pdf Final Revised Paper])''</ref><br />A [[Trooppinen vyöhyke|Trooppiset ilmastot]]<br />B Kuivat ilmastot<br />C [[Lauhkea vyöhyke|Lauhkeat ilmastot]]<br />D Kylmätalviset ilmastot<br />E Jääilmastot ]]

Ilmastoluokat esitetään usein kosteuden ja lämpötilan määräämän kasvillisuustyypin mukaan. Tunnetuin{{Lähde}} ilmastoluokitus lienee [[Köppenin ilmastoluokitus]]. Muita käytössä olevia ilmastoluokituksia ovat esimerkiksi [[Thornthwaiten ilmastoluokitus]], [[Rivas Martinezin ilmastoluokitus]], [[Walterin ilmastoluokitus]] ja [[Strahlerin ilmastoluokitus]]. Monille luokitteluille tyypillisiä ilmastoluokkia ovat esimerkiksi [[sademetsäilmasto]], [[aavikkoilmasto]] ja [[tundrailmasto]].{{Lähde}}

VoidaanIlmastoa myösvoidaan mitata myös muun muassa seuraavia lukuja:{{Lähde}}

Ilmasto muuttuu sekä pitkän että lyhyen ajan kuluessa eri syistä. Jaksollisesti esiintyvät [[Jääkausi|jääkaudet]] aiheutuvat maan kiertoradan ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluista. Vain 20&nbsp;000 vuotta sitten viimeisen jääkauden kylmimpänä aikana maapallon keskilämpötila oli arviolta 6kuusi astetta nykyistä alhaisempi. [[Dinosaurukset|Dinosaurusten]] aikana noin 90 miljoonaa vuotta sitten maapallo sen sijaan oli hyvin lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt edes [[Etelänapa|Etelänavan]] lähialueilla. Parhaillaan maapallolla eletään jälleen ns.niin sanottua jäätiköitymisvaihetta, mikä tarkoittaa aikakautta, jolloin mannerjäätiköitä esiintyy. <ref name="ilmastohistoria">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/b0b91934-12d1-49cd-88dd-7e08250a4e88/maapallon-ilmastohistoria.html | Nimeke = Maapallon ilmastohistoria | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ilmasto-opas | Viitattu = 2.4.2018 }}</ref> 2000-luvulla jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt huomattavasti. <ref>[https://www.nature.com/articles/s41586-021-03436-z Accelerated global glacier mass loss in the early twenty-first century,] Nature 28.4.2021 {{en}}</ref>

Maapallon ilmaston hitaimmat muutokset ovat seurausta erilaisista geologisista muutoksista, kuten mannerten hitaasta liikkumisesta sekä vuoristojen synnystä ja häviämisestä. Mannerten liike muuttaa merivirtoja, millä on suuri vaikutus paikallisiin ilmastoihin. Jäähtymisen seurauksena kasvanut [[mannerjäätikkö]] jäähdyttää ilmastoa edelleen heijastamalla Auringon säteilynsäteilyä takaisin taivaalle.<ref name="ilmastohistoria" />

Lyhytkestoisia ilmastonmuutoksia aiheutuu Auringon säteilyn muutoksista ja esimerkiksi [[Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon|tulivuorenpurkauksista]] tai suurten [[meteoriitti]]en törmäyksissä Maahan. MyösIlmaston muuttumista aiheuttaa myös ilmastojärjestelmän eri osien luonnollinen vuorovaikutus aiheuttaa ilmaston muuttumista.<ref name="ilmastohistoria" />

{{viitteet|sarakkeet}}

{{commonscat-rivi}}