Ero sivun ”Villa Heikel” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Amazonas (keskustelu | muokkaukset)
Amazonas (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Kesähuvilasta toipilaskodiksi: Yksittäisiä faktoja tarkennettu ja lisätty uusi asukas.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Villa_Heikel_etelä_2021.jpeg|pienoiskuva|300px|Vuonna 1903 rakennettu Kauniaisten ensimmäinen huvila Villa Heikel tammikuu 2021. Eteläinen julkisivu]]
'''Villa Heikel''' on arkkitehti-rakennusmestari [[Elia Heikel]]in [[1903]] suunnittelema ja rakentama puutarhakaupunki [[Kauniainen|Kauniaisten]] ensimmäinen huvila.<ref>Jaana af Hällström (2006): Grankulla 1906-2006 Kauniainen - Den sista i sitt slag. Kauniaisten kaupunki ISBN 951-96894-9-4.</ref> [[Jugend|Jugendhenkinen]] n.yli 300 neliömetrin huvila rakennettiin alun perin Heikelin perheen kesähuvilaksi [[Gallträsk|Gallträskin]] pohjoiselle rannalle. Heikel oli sitä ennen, vuonna 1901 yhdessä rakennusmestari Emil Lindsteditn kanssa, ostanut Kavallin ratsutilan ympäriltäratsutilalta 38 hehtaarin suuruisen alueen Gallträskin ympäriltä. Täten he tulivat Kauniasten puutarhakaupungin perustajiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/2121_5_rakennushistoriaselvitys.pdf|nimeke=Ratakatu 3 - Rakennushistoriallinen selvitys, Helsinki 19.12.2014|tekijä=Ark Byroo, Senaatti}}</ref> Lindstedt rakensi itselleen kesähuvilan Gallträskin etelärannalle vuonna 1908.
 
== Kesähuvilasta toipilaskodiksi ==
[[Tiedosto:Villa Heikel 2021-Länsi.jpeg|pienoiskuva|300px|Läntinen julkisivu]]
Heikel rakennutti tien Turuntieltä tontilleen, jonne suunniteltiin puuhuvila perheen kesäasunnoksi ja sitä rakennettiin vaiheittain heti tontin hankintavuodesta lähtien. Elia Heikelin sairastuttua 19051904, huvila siirtyi ensin Heikelin vaimolle Fannylle, os. Lindeqvist (1864-1913). Tämän kuoltua 1912, huvilan perivät Heikelin neljä lasta. Elia Heikelin poika (Karl) Kaarlo (1892-1969), lunasti sisaruksensa ja muutti huvilan vuosina 1915-17 ympärivuotisesti asuttavaksi. Kaarlo ja hänen vaimonsa Lyyli os. Ek, (1895-1975) asuivat villassa lastensa Lisa (1918-2005) ja Britan (1920-2008) kanssa kunnes Heikelit muuttivat Lovisaan 1924 jossa diplomi-insinööriksi 1922 valmistunut Kaarlo aloitti toimitusjohtajana [[Kymenlaakson Sähkö|Kymenlaakson sähköosakeyhtiössä]].
 
Huvila vuokrattiin 1924 alkupuolella Märtha Grönvik-Blombergille (1881-1978). Vuosina 1925-19481939 Grönvik-Blomberg piti Villa Heikelissä toipilaskotia lapsille joilla oli hengitystieongelmia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaunisgrani.fi/2016/03/golden-globe-ja-lasten-taysihoitola/|nimeke=Kaunis Grani 20.3.2016: Golden Globe ja lasten täysihoitola|julkaisu=KaunisGrani|ajankohta=2016-03-20|viitattu=2022-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Johtajattaren Grönvik-Blombergin, poika, oli tuleva elokuvaohjaaja [[Erik Blomberg]] (1913-1996) kävi [[Gymnasiet Grankulla samskola|Kaunaisten ruotsinkielistä yhteiskolua]].<ref> Clara Palmgren - Villor i Grankulla - Huviloita Kauniaisissa - Villas in Grankulla 2020</ref> Erik Blomberg voitti vuonna 1956 [[Golden Globe]] palkinnon elokuvallaan [[Valkoinen peura]] ja on toistaiseksi ainoa palkinnon voittanut suomalainen. Grönvik-Blombergin topilaskodin tominnan lakattua sodan vuoksi, Villa Heikeliin muutti vuokralaiseksi [[Strömberg (yritys)|Strömberg Oy]]:n osastopäällikkö, myöhemmin [[Valmet|Valmetin]] pääjohtaja [[Bertel Långhjelm]] (1903-1987) vaimonsa Iriksen (s. Swens) (1906-1999) kanssa.
 
Huvilan rannan puolella oli aikoinaan suuri keittiöpuutarha, joka oli jo 1980-luvulle tultaessa hävinnyt. Vuonna 19481945 lääkäri Holger (1908-2004) ja erikoissairaanhoitaja Ethel Törnrothin (1912-1998) lääkäriperheperhe muutti taloon vuokralle. Kaarlo ja Lyyli Heikel möivät talon vuokralaisilleen 1954. Holger ja Ethel Törnroth piti yli 30 vuotta yksityisvastaanottoa talon vanhalla verannalla joka muutettiin laboratorio- ja vastaanottohuoneiksi. Holger Törnroth myi talon vasta kuolinvuotena 2004. Taloa kutsutaan edelleen vanhojen kauniaislaisten keskuudessa "tohtorinlääkärin villaksi". Huvila on säilyttänyt alkuperäisyytensä ja sijaitsee edelleen rauhallisella ja vehmaalla vajaan puolen hehtaarin tontilla. Huvila on yksi 61:sta säilyneestä Kauniaisten alkuperäisistä huviloista, jotka nykyään ovat kaikki [[Museovirasto]]n suojelemia.<ref name="raportti">[http://web.archive.org/web/20061008185928/http://www2.kauniainen.fi/1/kaupunkiymparisto/raportti/sivut/6-222.htm Kauniaisten rakennusinventointi 2005]</ref>
 
== Yksi 61:sta säilyneestä ==