Ero sivun ”Käteinen” versioiden välillä

[[Tiedosto:Different cash banknotes and coins 20180208.jpg|thumbpienoiskuva|Käteistä. ]]

'''Käteinen''' eli '''käteisraha''' tarkoittaa heti käytettävissä olevaa rahaa. Tavallisesti sillä tarkoitetaan [[Seteli|seteleitä]] ja [[Kolikko|kolikoita]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=httphttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=k%C3%A4teinen&SearchWord=k%C3%A4teinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1käteinen |nimeke=Kielitoimiston sanakirja |julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi |viitattu=2017-10-02}}</ref> Sanaa käytetään [[Maksukortti|maksukortin]], [[Sekki|sekin]] tai muun sellaisen maksutavan ([[maksuväline]]en) vastakohtana.

'''Käteismaksu''' tarkoittaa heti suoritettavaa maksua tai laskutettaessa kohtuuajan, viikon, 14 päivän tai 30 päivän sisällä suoritettavaa maksua.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= |Nimeke=Taloustiedon taloussanasto |Vuosi=1987 |Sivu= |Selite=Hakusana käteinen |Julkaisija=Taloustieto r.y.}}</ref> Silloin aivan heti, 8 päivän tai 14 päivän kuluessa tapahtuvaa maksua on kutsuttu ''hetikäteiseksi'' eli ''ekstrakontantiksi''.<ref name=":0" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä= |Nimeke=Pieni tietosanakirja II |Vuosi=1950 |Sivu= |Selite=Hakusana käteinen |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Otava}}</ref> Käteismaksusta annetaan toisinaan ''käteisalennus''.

Käteisrahaa, seteleitä ja kolikoita, pidetään tasa-arvoisena maksuvälineenä, joka on kaikkien saatavilla. Käteisen käyttö ei esty teknisten häiriöiden aikana.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-pankki-kateinen-ei-viela-katoa/NrYSd2ps |nimeke=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-pankki-kateinen-ei-viela-katoa/NrYSd2ps |julkaisu=www.kauppalehti.fi |viitattu=2017-10-02}}</ref>

Käteisrahan, setelien ja kolikoiden, käyttö Suomessa on vähentynyt. 13 &nbsp;% suomalaisista käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenä vuonna 2016. Käteistä ja [[Maksukortti|maksukorttiamaksukortti]]a sekaisin käytti 15 &nbsp;% ja pääasiassa korttia 73 &nbsp;%.<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/kateisen-kaytto-vahenee-kovaa-vauhtia-milla-sitten-maksetaan-jos-sahkokatko-yllattaa/6083060|nimeke=Käteisen käyttö vähenee kovaa vauhtia – millä sitten maksetaan, jos sähkökatko yllättää?|julkaisu=mtv.fi|viitattu=2017-10-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/mn06_kateisen_kaytto_2015_ja_kateista_kaupan_kassalta_palvelu.pdf |nimeke=Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu |tekijä=Heikkinen, Päivi |julkaisu= |ajankohta=29.4.2016 |julkaisija=Suomen Pankki |viitattu=}}</ref> Valtaosa käteisestä nostetaan Suomessa pankkiautomaatista. Pankin konttorista tehdyt nostot ovat tähän verrattuna vähäiset. Käteistä voi nostaa myös kaupan kassalta, mutta se on marginaalista. Käteisen nostopaikkojen määrä on laskenut; lasku koskee sekä pankkiautomaattien että pankkikonttorien määrää.<ref name=":2" />

Liikkeellä olevan käteisen määrä on Suomessa karkeasti noin 1 &nbsp;600 euroa jokaista suomalaista kohti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005322739.html |nimeke=Missä on kaikki Suomen käteinen? Edes Suomen Pankki ei tiedä |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2017-08-11 |viitattu=2017-10-02 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Sitä ei kuitenkaan kanneta mukana lompakossa. Enemmistö suomalaisista pitää mukanaan vain alle 50 euroa. Vähiten käteistä pitävät mukanaan nuoret alle 25-vuotiaat, eniten eläkeläiset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001922683.html |nimeke=Näin paljon suomalaisilla on käteistä lompakoissaan |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2016-09-23 |viitattu=2017-10-02 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Erityisen paljon käteistä on pitänyt mukanaan rock-muusikko [[Andy McCoy]], jonka lompakon sisältämä 30 000 markan setelinippu herätti huomiota 1985.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/kolkyt-tonnii-lompakossa |nimeke=Kolkyt tonnii lompakossa |viitattu=2017-10-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vaikka käteisen käyttö onkin vähentynyt, Suomessa liikkeellä olevan käteisen määrä on kasvanut. Suuri määrä käteistä, noin puolet, on myös ”valunut” Suomesta ulkomaille. Tämä johtuu käteisen käytöstä ja säästämisestä muissa euromaissa ja niiden ulkopuolella.<ref name=":2" /><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/rahahuolto/ |nimeke=Rahahuolto |tekijä=Suomen Pankki |julkaisu=Suomen Pankki |viitattu=2017-10-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Aikanaan käytetyillä kulta- tai hopeakolikoilla on ollut raaka-aineena käytetyn jalometallin arvo. Nykyisin käytetyllä käteisellä tätä arvoa ei ole. Nykyään käteinen on [[Keskuspankki|keskuspankin]] velkaa rahan haltijalle. Tuolla velalla ei ole eräpäivää eikä sille makseta korkoa. Keskuspankki ei myöskään lunasta käteistä takaisin esimerkiksi kullassa kuten joskus aiemmin on tehty.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/8464/169229.pdf |nimeke=Lyhyt johdatus rahaan |tekijä=Kauko, Karlo |julkaisu= |ajankohta= |julkaisija=Suomen Pankki |viitattu=}}</ref>

[[Kryptovaluutta|Kryptovaluuttaa]]a, maksukortille ladattua rahaa tai muuta vastaavaa maksujärjestelmää kutsutaan joskus ''sähköiseksi käteiseksi''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2016-2/pitaisiko-keskuspankkien-laskea-liikkeelle-sahkoista-kateista/ |nimeke=Pitäisikö keskuspankkien laskea liikkeelle sähköistä käteistä? – Euro ja talous |julkaisu=Euro ja talous |viitattu=2017-10-02 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ylioppilaslehti.fi/2001/02/sahkoinen-kateinen-on-yrityksille-rahasampo/ |nimeke=Sähköinen käteinen on yrityksille rahasampo |tekijä= |julkaisu=Ylioppilaslehti |ajankohta=2001-02-16 |julkaisija= |viitattu=2017-10-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Suomen laissa ''sähköisellä rahalla'' tarkoitetaan raha-arvoa, joka on tallennettu sähköisesti tai magneettisesti liikkeeseenlaskijalle suoritettua rahamäärää vastaan. Sähköistä rahaa voidaan tallentaa siru- tai magneettijuovakortille, laitteiden kuten matkapuhelimen tai tietokoneen muistiin tai liikkeeseenlaskijan tietojärjestelmään. Sähköiseksi rahaksi katsotaan mm. [[Prepaid-kortti|prepaid-kortit]].<ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14547/A118_verkkojulkaisu.pdf |nimeke=Laillisen maksuvälineen juridiikasta |tekijä=Hedman, Anne & Nieminen, Maritta |julkaisu= |ajankohta=2017 |julkaisija= |viitattu=}}</ref>