Ero sivun ”Vanha kirkko (Helsinki)” versioiden välillä

| kirkon nimi = VanhakirkkoVanha kirkko

'''Helsingin Vanhakirkkovanha kirkko''' ([[Ruotsin kieli|ruots]]. ''Gamla kyrkan'') on [[Helsinki|Helsingin]] kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön 17. joulukuuta 1826<ref name=Suolahti>{{kirjaviite | Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 193 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>, ja sen on suunnitellut [[Carl Ludvig Engel]].<ref name=Suolahti />

VanhakirkkoVanha kirkko oli alun perin tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi [[Ulrika Eleonoran kirkko (Helsinki)|Ulrika Eleonoran kirkon]] saadessa purkutuomion [[Senaatintori]]n tieltä.<ref name=Suolahti /> Vanhaankirkkoon siirrettiin Ulrika Eleonoran kirkosta mm. kattokruunu ja penkkejä; VanhankirkonVanhan kirkon nykyinen [[saarnastuoli]] on vielä tuota perua. <ref name=srkHist>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?Deptid=4823 | Nimeke = Vanhakirkko, historia | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 3.10.2011}}</ref> [[Helsingin tuomiokirkko]] oli jo rakenteilla, mutta valmistui vasta [[1852]].<ref name=Suolahti /> Väliaikaisuuden vuoksi VanhakirkkoVanha kirkko rakennettiin puusta eikä sinne hankittu edes kelloja. Myöhemmin kirkonkelloja korvaamaan on hankittu sähköinen kellolaite.<ref name=srkHist />

VanhaakirkkoaVanhaa kirkkoa ympäröi [[Vanha kirkkopuisto]], joka oli entinen hautausmaa ja sellaisena käytössä jo kauan ennen VanhaakirkkoaVanhaa kirkkoa. Sitä kutsutaan joskus myös "ruttopuistoksi", koska hautausmaalle haudattiin runsaasti, [[isoviha|isonviha]]n aikana, vuonna 1710 Helsinkiä koetelleen [[rutto|ruton]] uhreja. Hautauksia puistoon ei ole tehty sitten vuoden [[1919]],<ref name=srkHist /> ja nykyisin puisto on lähes yksinomaan virkistyskäytössä ja läpikulkutilana. Kirkko sijaitsee puiston pohjoisreunassa [[Lönnrotinkatu|Lönnrotinkadun]] varrella. Puistoon johtaa [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardilta]] Engelin suunnittelema portti,<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200933 | Nimeke = Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Kohde nro 200933: Helsingin vanha kirkko | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 3.10.2011}}</ref> josta alkaa kirkolle johtava leveä ja suora puistokäytävä. Sen päästä johtaa kirkkoon kuitenkin vain sivuovi, sillä kuten useimmissa muissakin vanhoissa kirkoissa, VanhassakirkossakinVanhassa kirkossakin on pääovi länsipäässä ja alttari itäpäässä.

VanhakirkkoVanha kirkko oli pitkään koko Helsingin vanhin kirkko, kunnes vuonna 2009 osa [[Sipoo|Sipoota]] liitettiin osaksi Helsinkiä, ja samalla [[Östersundomin kirkko]] siirtyi Helsingin puolelle "perien" näin Helsingin vanhimman kirkon tittelin.

VanhassakirkossaVanhassa kirkossa on noin 1&nbsp;200 istumapaikkaa. Se kuuluu Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?Deptid=4822 | Nimeke = Vanhakirkko, perustiedot | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 3.10.2011}}</ref> Kirkossa vietetään messua sunnuntaisin klo 10 ja keskiviikkoisin klo 8.

VanhakirkkoVanha kirkko on erittäin suosittu kaste-, vihki- ja siunauskirkko. Vuonna [[1998]] kirkossa vietettiin silloisen pääministerin [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] toiset häät. Vanhassa kirkossa hautaan siunatuista henkilöistä kenties tunnetuimmat ovat valtioneuvokset [[K. A. Fagerholm]] ja [[Johannes Virolainen]], pääministerinä, valtiovarainministerinä ja [[Talvisota|talvisodan]] aikaisena ulkoministerinä toiminut [[Väinö Tanner]], arkkitehti [[Alvar Aalto]], juoksun olympiavoittaja [[Paavo Nurmi]] sekä säveltäjät [[Erkki Melartin]] ja [[Aarre Merikanto]].