Ero sivun ”Neuvostoliiton kommunistinen puolue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Päivitetty Puolue-malline |
Kahdeksas edustajakokous |
||
Rivi 19:
''[[Bolševikit]]'' muodostivat oman ryhmänsä 1912<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#120Конференции РСДРП 1912 года: Документы и материалы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>, mutta muodollisesti ''Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (bolševikit)'' perustettiin [[Venäjän keisari]]vallan päättäneen [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen toukokuussa 1917.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#107 7-я (апрельская) Всероссийская конференция РСДРП(б); Петроградская общегородская конференция РСДРП(б) (апрель 1917 года): Протоколы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen puolueesta tuli ''Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit)'' vuonna 1918.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#007 7-й экстренный съезд РКП(б) (март 1918 года): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>
Puolueen 8. edustajakokous järjestettiin 18.-23.3.1919 [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana. Kokouksessa esiintyi keskuskomiteaa vastaan vahva sotilasoppositio, joka vaati voimakkaampia sotilaallisia ponnistuksia.<ref name=":0" /> Neuvostoliiton muodostamisen myötä nimeksi muuttui vuonna 1925 ''Yleisliittolainen kommunistinen puolue (bolševikit)''<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#014 14-й съезд ВКП(б): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> ja 1952 ''Neuvostoliiton kommunistinen puolue''. Sen tunnuslause oli "Kaikki ihmisen puolesta, kaikki ihmisen hyväksi". Puolueen korkein päättävä elin oli puoluekokous, joka valitsi [[Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)|keskuskomitean]]. Keskuskomitea ({{k-ru|Центральный комитет}}, ЦК КПСС) valitsi puolueen johtajat, politbyroon ja sihteeristön. Keskuskomitea oli melko suuri, vuonna 1989 yli 300 henkeä. Se kokoontui kuuden kuukauden välein vahvistamaan ylempien elimien päätökset.<ref>Encyclopedia of Russian History, s. 221. Thomson Gale, 2004</ref>
Keskuskomitean kokoontumisten välissä puoluetta johti [[Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo|politbyroo]].
Yhdeksännen puoluekokouksen perustama keskuskontrollikomissio valvoi puoluekuria vuosina 1920–1934. Puolueella oli jäseniä ehdokasjäsenet mukaan lukien 528 354 vuonna 1922, 1 079 814 vuonna 1926, 2 212 225 vuonna 1931, 3 117 250 vuonna 1932 ja 3 555 338 vuonna 1933, jolloin todettiin puolueen kasvaneen liian suureksi. Yhdeksäs puoluekokous teki 29.3.-5.4.1920 päätökset [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Karjalan]] autonomiasta.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Salomaa, Markku|Nimeke=Punaupseerien nousu ja tuho|Vuosi=2018|Sivut=172, 288, 321, 351|Julkaisija=Otava|Isbn=978-951-1-32381-5}}</ref>
Puolueen matalimman tason organisaatio oli nimeltään ensimmäisen tason organisaatio ({{k-ru|первичная партийная организация}}), jonka virallinen nimi vuoteen 1934 oli 'solu'. Puoluesoluja järjestettiin Neuvostoliiton joka organisaation yhteyteen, jossa oli vähintään kolme kommunistia. Joka työpaikalla, yliopistolla, kolhoosilla ja sotilasyksiköllä oli oma puoluesolunsa, johon kuuluivat siellä työskentelevät puolueen jäsenet.
| |||