Ero sivun ”Tursiannotko” versioiden välillä

209 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
p
Kh, wl
p (linkkejä)
p (Kh, wl)
 
[[Kuva:Tursiannotkon excavation 2016.jpg|thumb|250 px|[[arkeologia|Arkeologiset]] kaivaukset Pirkkalankylän Tursiannotkon alueella kesäkuussa 2016.]]
'''Tursiannotko''' on [[Rautakausi#Rautakauden jako Suomessa|myöhäisrautakautinen]] asuinpaikka [[Pirkkala]]ssa, [[Pirkkalankylä]]n alueella. Paikkaa on tutkittu [[arkeologia|arkeologisesti]] vuodesta 1999 lähtien, ja seTursiannotko on herättänyt huomiota etenkin hyvin säilyneiden myöhäisrautakautisten ja [[Suomen keskiaika|keskiaikaisten]] löytöjen vuoksi.
 
== Kohde ==
Arvion mukaan Tursiannotkossa on ollut yhtäjaksoista asutusta [[viikinkiaika|viikinkiajan]] alusta lähtien. Paikalta on tehty jopa [[400-luku|400-luvulle jaa.]] ajoittuvia löytöjä, mutta mitkään löytyneet rakenteet eivät tue näin varhaista ajoitusta.<ref>Raninen 2018.</ref>
 
Arkeologissa kaivauksissa paikalta on paljastunut 3–5 rakennuksen jäänteet, jotka ajoittuvat myöhäisrautakaudelta [[1200-luku|1200-luvulle]]. Ainoa kokonaisuudessaan tutkittu rakennusjäänne on yksihuoneinen, savilattiainen hirsitupa. [[Radiohiiliajoitus|Radiohiiliajoituksen]] perusteella rakennus on ajoitettu 800–900-luvuille, viikinkiajan alkupuolelle tai keskivaiheille.<ref>Raninen 2016.</ref> Kaivauksen aikana rakennusjäännöksen sisältä löytyi mahdollinen kiuasuunin perustus, mikä tekisi löydöstä Suomen vanhimman tunnetun [[Kiuas|kiukaan]].<ref>Aalto & Helkala 2017.</ref> Toisen tutkitun [[Hirsirakentaminen|hirsirakenteisen]] rakennuksen jäännös ajoittuu 1000-luvulta 1100-luvulle, siis viikinkiajan loppuun tai [[ristiretkiaika|ristiretkiajan]] alkuun.
 
Tursiannotkon asuinpaikka jatkoi kasvuaan [[keskiaika|keskiajalla]], ja [[1400-luku|1400-luvulle]] tultaessa siitä oli kasvanut Pirkkalankylän kylä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1442.<ref>Salminen 2017.</ref>
 
== Esinelöydöt ==
[[Kuva: Birckala 1017 spoon.jpg|thumb|Tursiannotkosta löytynyt ristiretkiaikainen luulusikka.]]
 
Maaperän otollisten säilymisolosuhteiden ansiosta Tursiannotkon luut ja luuesineet ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Vuoteen 2017 mennessä kaivauksilta on tunnistettu 1 560 luunkappaletta, joiden perusteella yleisin kotieläin alueella on ollut [[sika]].<ref>Bläuer 2017.</ref> Osa eläinten luista saattaa olle peräisin [[Taikuus (yliluonnollinen)|maagiseksi]] suojaukseksi tehdyistä [[Rituaali|rituaalikätköistä]], kuten saviastioissa maahan haudatut [[Kukko|kukon]] luut.<Ref>Bläuer 2018, s. 20–21.</ref> Käsittelemättömien luiden lisäksi Tursiannotkosta on löytynyt useita luuesineitä, kuten luisia nuolenkärkiä<ref>Kumpulainen 2017</ref> ja lusikoita<ref>Raninen 2016, s. 13–14.</ref>.
 
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Aalto, Ilari & Helkala, Elina | Nimeke = [[Matka muinaiseen Suomeen: 11 000 vuotta ihmisen jälkiä]] | Vuosi = 2017 | Luku = Pirkkalan Tursiannotko | Sivu = 74–77 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Atena | Tunniste = ISBN 978-952-300-328-6 }}