Ero sivun ”Maalin Bergström” versioiden välillä

 

Maalin Buchertin vanhemmat olivat saksalaista sukujuurta ollut urkumestari Theodor Buchert ja [[Mikkelin pitäjä]]stä kotoisin ollut Katharina Molin, ent. Katri Muinonen. Hän kävi [[kansakoulu]]n ja sen jälkeen [[Viipuri]]n suomalaisen tyttökoulun. Koulusta päästyään Maalin Buchert toimi aluksi kotiopettajana ja vuonna 1892 hän pääsi postinhoitajan oppiin [[Antrea]]n postinhoitajana toimineen [[Nimismies|nimismiehen]] leski Iida Branderin luokse. Hän oli aluksi postinhoitajan viransijaisena muun muassa [[Räisälä]]ssä ja [[Muolaa]]ssa. Buchert toimi sitten [[Kivennapa|Kivennavan]] vakinaisena postinhoitajana 1894–1904. Hän piti samalla myös yksityisoppilaita ja teki puhtaaksikirjoitustöitä. Vuonna 1895 hän sairastui vakavasti keuhkotautiin mutta parani sairaudesta oman kertomansa mukaan rukouksen avulla. Hän tuli myös näihin aikoihin tunnestuksi avustaessaan köyhiä perheitä. Vuonna 1904 hän meni naimisiin ruotsalaisen Jaakko Bergströmin ja joutui eroamaan postin palveluksesta. Heille syntyi 1906 tytär Aili Mirjami.<ref name=inkinen/>

Maalin Bergström sairastui kohtutulehdukseen ja vatsakatarriin ja etsiessään apua lääkäreiltä hän tutustui [[Tampere]]ella vuonna 1907 saksalaisen [[Louis Kuhne]]n luonnonparannusoppeihin. Hän alkoi hoitaa itseään Kuhnen oppien mukaisesti vesikylvyillä ja kasvisruokavaliolla ja paranikin sairauksistaan. Kun tieto Bergströmin parantajan taidoista levisi hänen luokseen Kirvuun alkoi saapua sairaita, joita majoitettiin Bergströmien naapuritaloissa. Kesällä 1908 Bergströmit muuttivat Kirvun Saarenmaalle. Maalin Bergström haastettiin oikeuteen neljästi laittomasta lääkärintoimen harjoittamisesta. Hän puolustautui sillä että hän oli määrännyt sairaille ainoastaan vesi-, ilma- ja valohoitoja, kasvisruokavaliota ja kahvin ja alkoholin käytön välttämistä. Pientä maksua neuvoista oli peritty vain varakkaimmilta potilailta. Bergström tuomittiin kuitenkin sakkoihin palkkion ottamisesta.<ref name=inkinen/>

 

 

 

Bergström joutui kuitenkin pian ristiriitoihin parantolan lääkärin Lybeckin kanssa. Lybek halusi nostaa potilailta perittäviä maksuja ja hankkia potilaiksi varakkaita [[Pietari (kaupunki)|pietarilaisia]]. Bergström olisi puolestaan halunnut hoitaa myös köyhiä potilaista vapaapaikoilla. Ristiriidat johtivat lopulta siihen että Bergströmin palkkaa pienennettiin ja hänen perheeltään otettiin pois heidän pitämänsä parantolan ravintola sekä parantolan yhteydessä olleet asuinhuoneet. Lopulta Lybeck erotti syyskuussa 1916 Maalin Bergströmin.<ref name=inkinen/>

Erottamisen jälkeen Maalin Bergström aloitti oman vastaanottonsa Kirvun kirkonkylässä yhdessä oppilaansa Kosti Virtasen kanssa. Syksyllä 1918 tohtori Lybeck ei enää kyennyt hoitamaan parantolan lääkärin tehtäviään ja parantolan johto pyysi Maalin Bergströmiä parantolan johtajan sijaiseksi. Bergström asetti ehdoksi paluulleen sen että parantolassa ei enää saanut antaa muita kuin vesi-, savi- ja sähköhoitoja. Uudeksi lääkäriksi tuli professori Lorentz, joka ei kuitenkaan tuntenut Kuhnen menetelmiä ja halusi määrätä tavallisia lääkkeitä parantolan potilaille. Maalin Bergström lähti tämän vuoksi parantolasta keväällä 1919 ja häenen mukanaan lähti myös hoitajia, kylvettäjiä ja osa potilaista. Pohjanmaalta kotoisin ollut Matti Latvalahti osti kuitenkin parantolan ja hän halusi Maalin Bergströmin palaavan takaisin johtamaan parantolaa. Bergströmillä oli kuitenkin edelleen ristiriitoja parantolan lääkäreiden kanssa ja vaikeuksia saada parantolassa noudatettavaksi Kuhnen oppien mukainen kasvisruokavalion käyttö sekä kahvin, tupakan ja alkoholin välttäminen. Vuonna 1922 Bergström jätti sen vuoksi parantolan johtajuuden serkun tyttärelleen ja oppilaalleen Alma Pärnäselle.<ref name=inkinen/>

 

 

Kesällä 1934 Maalin Bergström oli etsimässä paikkaa uudelle hoitolaitokselle. Kirvussa ensin hoidettavana ja sitten työssä ollut Wolzenburgin pariskunta Adolf Alfred Wolzenburg (1885–1938) ja hänen vaimonsa Lydia Wolzenburg (1878–1954) vat suunnitelleet oman parantolan perustamista ja he olivat ostaneet [[Nummela]]sta [[Hiidenvesi|Hiidenveden]] rannalta [[Kopun kartano]]sta rakennuksia, joissa he olivat aloittaneet parantolatoiminnan vuonna 1931. Uusi [[Luontolan parantola]] oli kuitenkin joutunut kesällä 1934 talousvaikeuksiin ja tässä vaiheessa perustettiin parantolaa varten uusi [[osakeyhtiö]] ja Maalin Bergströmistä tuli Luontolan johtaja. Hän onnistui hankkimaan rahoituksen uusien tilojen rakentamiseksi parantolalle. Uudet parantolarakennukset ja Bergströmin maine luonnonparantajana toivat Luontolan parantolalle runsaasti asiakkaita.<ref name=inkinen/><ref>Forsius, Arno: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vihdhaut.htm Vihdin kirkon hautausmaan esittely.] Oravalan juhlaviikot 19.7.2007 klo 19. (Koillinen alue, osasto 3.)</ref>