|
==Suomi==
{{pääartikkeli|[[Suomalainen henkilökortti]]}}
[[Suomi|Suomessa]] [[Suomen poliisi|poliisin]] myöntämä henkilökortti toimii [[henkilötodistus|henkilötodistuksena]] ja rajoitetusti matkustusasiakirjana.
Nykyisin kaikki poliisin myöntämät henkilökortit ovat sirullisia, lukuun ottamatta alaikäisille ilman huoltajan suostumusta myönnettävää ja väliaikaista korttia. Sirulliset henkilökortit sisältävät [[Digi- ja väestötietovirasto]]n [[kansalaisvarmenne|kansalaisvarmenteen]]. Varmenne mahdollistaa henkilön luotettavan tunnistamisen sähköisessä asioinnissa. 1.9.2003 asti oli mahdollista tilata myös siruton henkilökortti<ref>{{Verkkoviite|nimeke=Siruton kortti poistui|osoite=https://www.is.fi/digitoday/art-2000001399102.html|julkaisu=Ilta-Sanomat|viitattu=2020-07-30}}</ref>. Tällöin sirullista henkilökorttia kutsuttiin '''sähköiseksi henkilökortiksi''' tai '''HST-kortiksi''' (HST on lyhenne sanoista henkilön sähköinen tunnistaminen).
Sirullisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistyttyä 1. kesäkuuta 2004 oli mahdollista liittää poliisin myöntämään henkilökorttiin myös sairausvakuutustiedot. Vuodesta 2017 sairausvakuutustietojen lisääminen henkilökorttiin ei ole enää mahdollista. Sairausvakuutustietojen liittäminen henkilökorttiin saattoi aiheuttaa muutoksia ulkomailla pidempään oleskeluun: etenkin EU-alueella työskennellessään henkilö ei tällöin yleensä kuulunut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Niinpä Kelalla oli henkilökorttilain mukaan oikeus pyytää poliisia peruuttamaan kortti. Käytännössä poliisi myös peruutti kortin Kelan pyynnöstä. Tilalle saattoi tarvittaessa saada uuden kortin.
=== Hakeminen===
Poliisi myöntää henkilökortteja, alaikäisen henkilökortteja sekä väliaikaisia kortteja. Henkilökortti ja alaikäisen henkilökortti ovat voimassa 5 vuotta ja väliaikainen henkilökortti korkeintaan 4 kuukautta. Henkilökortti haetaan henkilökohtaisesti poliisilta, ja se maksetaan hakemusta jätettäessä. Henkilökorttia haettaessa on oltava mukana myös 1 valokuva, luotettava selvitys henkilöllisyydestä ja huoltajan suostumus, mikäli hakija on alle 18-vuotias.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen |nimeke=Henkilökortin hakeminen |julkaisu=Poliisi (poliisi.fi) |viitattu=2019-03-21}}</ref> Alaikäisen henkilökorttia haettaessa ei tarvita huoltajan suostumusta, mutta se ei toimi matkustusasiakirjana. Henkilökortti noudetaan mieluiten henkilökohtaisesti poliisilaitokselta, mutta sen voi myös noutaa valtuutettu asiamies tai se voidaan pyynnöstä lähettää hakijalle postitse.
=== Matkustusasiakirja ===
Suomalaisella henkilökortilla voi matkustaa [[Schengenin sopimus|Schengen-maissa]] sekä [[Euroopan unioni|EU-maissa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/entry-exit/eu-citizen/index_fi.htm|nimeke=EU-kansalaisten matkustusasiakirjat|julkaisija=Euroopan unioni|viitattu=20.8.2020}}</ref> Lisäksi [[Monaco]], [[San Marino]] ja [[Vatikaani]] ovat Schengen-alueen sisällä eivätkä ylläpidä rajamuodollisuuksia. Henkilökortti käy siis matkustusasiakirjana seuraaviin maihin: [[Alankomaat]], [[Belgia]], [[Bulgaria]], [[Espanja]], [[Irlanti]], [[Iso-Britannia]], [[Italia]], [[Itävalta]], [[Kreikka]], [[Kroatia]], [[Kypros]], [[Latvia]], [[Liettua]], [[Liechtenstein]], [[Luxemburg]], [[Malta]], [[Portugali]], [[Puola]], [[Ranska]], [[Romania]], [[Saksa]], San Marino, [[Slovakia]], [[Slovenia]], [[Sveitsi]], [[Tšekki]], [[Unkari]] ja [[Viro]]. [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] välillä erillistä matkustusasiakirjaa [[Pohjoismainen passivapaus|ei tarvita]], mutta henkilöllisyys on muutoin pystyttävä tarvittaessa osoittamaan esimerkiksi ajokortilla tai henkilökortilla.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.poliisi.fi/henkilokortti/henkilokortin_kaytto|Nimeke=Henkilökortin käyttö|Tekijä=|Julkaisu=www.poliisi.fi|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=25.9.2017}}</ref> Muualle matkustaessa tulee käyttää [[passi]]a.
==Katso myös==
|
