Ero sivun ”Carlo Buonaparte” versioiden välillä

340 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
Korjailtu käännöstä ja kieliasua, lisätty wikilinkkejä.
[arvioimaton versio][katsottu versio]
p (→‎Lapset: tarkennus)
(Korjailtu käännöstä ja kieliasua, lisätty wikilinkkejä.)
'''Carlo Maria Buonaparte''' tai '''Charles-Marie Bonaparte''' ([[27. maaliskuuta]] [[1746]] – [[24. helmikuuta]] [[1785]]) oli korsikalainen lakimies ja diplomaatti, joka tunnetaan parhaiten [[Napoleon Bonaparte]]n isänä ja [[Napoleon III]]:n isoisänä.
 
Buonaparte toimi lyhyen aikaa vallankumouksellisen johtajan [[Pasquale Paoli]]n henkilökohtaisena avustajana, taistellen Korsikan joukkojen kanssamukana Ranskan valloittaessa Korsikan valloituksen aikana. Kun saari valloitettiin ja vastarinta voitettiin, Buonaparte nousi lopulta Korsikan edustajaksi [[Ludvig XVI]]:n hoviin. Kaksikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen toisesta eloonjääneestä pojastaan Napoleonista tuli Ranskan keisari; myöhemmin useat Buonaparten muut lapset saivat kuninkaalliset tittelit veljeltään ja menivät naimisiin kuninkaallisten kanssa.
 
== Lapsuus ja nuoruus ==
Carlo Buonaparte syntyi [[Ajaccio]]ssa, [[Korsika]]ssa, nuorimpana kolmesta lapsesta. Hänen isänsä, Giuseppe Maria Buonaparte, oli edustanut Ajaccioa Corten kirkolliskokouksessa vuonna 1749. Korsikan Buonapartet olivat toscanalaista[[toscana]]laista alkuperää. Carlon esi-isä, Guglielmo di Buonaparte, oli ollut Firenzen[[Firenze]]n [[GhibelliiniGuelfit ja ghibelliinit|ghibelliinien]]en hallitseman kunnanvaltuuston jäsen 1300-luvulla. Kun Guelfienguelfien puolue ryhmäotti valtasivallan FirenzenFirenzessä, Guglielmo perheineen pakeni [[Sarzana]]an. Hänen jälkeläisensä Francesco di Buonaparte purjehti [[Liguria]]sta Korsikaan 1500-luvulla uutta elämää varten.
 
Carlo seurasi alun perin isänsä jalanjälkiä ja opiskeli asianajajaksi [[Pisan yliopisto]]ssa, mutta saatuaan huomattavan perinnön isänsä kuolemastakuoltua, hän lähti ennen tutkinnon suorittamista hoitaakseen perintöään ja ottaakseen vastuun perhevelvollisuuksista. 2. kesäkuuta 1764 hän meni naimisiin 14-vuotiaan Maria Letizia Ramolinon kanssa: Ramolinot polveutuivat [[Langobardit|langobardeista]] ja asuivatolivat asuneet Korsikassa 250 vuoden ajan. Heidän avioliittonsa järjestivät heidän perheensä. Taloudellinen mukavuus oli yksi useista liittoa puoltavista tekijöistä, pääasiallisenajoista huomioinatärkeimpiä olivat kulttuurinen yhteensopivuus asioissa, kuten puhemurremurre, kirkkotottumukset,tottumukset kirkon ja ruokailun ruokailutottumuksetsuhteen, pukeutuminen ja muut perheen perinteet. Buonaparten uusi vaimo toi mukanaan 31 [[eekkeri]]ä maata, mukaan lukien myllyn ja leipomon, joiden vuosituotto olivat noin 10 000 puntaa.
 
== Korsikan luovutus ==
Ajacciossa 2.–7. kesäkuuta 1764 solmimansa avioliiton jälkeen, Buonaparte työskenteli Pasquale Paolin sihteerinä ja henkilökohtaisena avustajana. Hänellä oli poika Napoleone, joka kuoli lapsuudessa vuonna 1765. Paoli lähetti hänet Roomaan neuvottelemaan paavi [[Klemens XIII]]:n kanssa vuonna 1766. Buonaparte nautti ajastaan ​​Roomassa, kunnes hänet pakotettiin tuntemattomista syistä takaisin Korsikaan vuonna 1768 - hänen mahdollinen suhteensa naimisissa olevaan naiseen saattoi vaikuttaa tähän. Buonaparten palattua [[Genovan tasavalta]] oli tarjonnut Korsikaa [[Ludvig XV]]:lle velan maksuna. Ranskalaiset halusivat saada strategisesti sijoitetuntärkeän saaren omien rannikoidensa suojelemiseksi ja Genova oli yhtä innokas luopumaan hallinnasta, koska he eivät kyenneet vastustamaan kasvavia itsenäisyysliikkeitä. Buonaparte tunnettiin kiihkeästä puheesta Ranskan "hyökkäystä" vastaan. Seurasi poliittistapoliittisia mullistustamullistuksia, kun Ranska sai Korsikan omistukseensa ja monet Paolin kannattajat joutuivat pakenemaan vuorille. Buonaparte ja hänen perheensä kuuluivat myös tähän joukkoon. Perhe palasi lopulta kaupunkiin, jossa Buonaparten vaimo synnytti kolmannen pojan, Napoleonen.
 
Pian Ranskan ostettuasaatua Korsikan hallintaansa, Carlo Buonaparte hyväksyi uuden hallituksen. Hänet nimitettiin Ajaccion ja naapurialueiden kuninkaallisen lainkäyttöalueenoikeuslaitoksen arvioijaksiasessoriksi 20. syyskuuta 1769. Hän valmistui oikeustieteen tohtoriksi Pisan yliopistosta saman vuoden marraskuussa.
 
== Nousu tunnetuksi ==
Huhtikuussa 1770 Ranskan hallinto loi Korsikan aateliston. Hänestä tuli Korsikan ylimmän neuvoston edustaja 11. joulukuuta 1769 ja Ranskan kuninkaan sijaisprokuraattori Ajacciossa lokakuussa 1770. Carlolla oli jo vuodesta 1769 lähtien [[Pisa]]n arkkipiispan myöntämä arvonimi "Toscanan jalo patriisilainenpatriisi" (''Nobile Patrizio di Toscana'')., Pisan arkkipiispan luvallaja hänen aatelistonsaaatelisarvonsa vahvistettiin 13. syyskuuta 1771. Sitten hänestä tuli Ajaccion kuninkaallisen lainkäyttövallanoikeuslaitoksen arvioijaasessori helmikuussa 1771, [[Säätyvaltiopäivät|Korsikan yleisvaltioidenyleissäätyjen]] aateliston sijainenvaraedustaja 13. syyskuuta 1771, Dilan (Länsi-Korsika) kahdentoista aatelisen neuvoston jäsen toukokuussa 1772, Korsikan aateliston varajäsenvaraedustaja Ranskan kuninkaallisessa hovissa heinäkuussa 1777, ja lopulta hänet nimitettiin Korsikan edustajaksi Ranskan Ludvig XVI:n hoviin [[Versaillesin palatsi|Versaillesiin]] vuonna 1778.
 
Monista arvonimikkeistäarvonimistä huolimatta Buonaparten tyytymätön luonne sai hänet ryhtymään riskialttiisiin liikeyrityksiin. Hän esitti monia maa- ja rahavaatimuksiarahavaateita laillisin keinoinoikeusistuimissa, mutta hänen menestyksensä oli rajallinenvähäistä ja hän tulosikulutti taloutensavaransa nopeasti. Hänen ilmeinen intohimonsa [[uhkapeli|uhkapeleihin]] pahensi hänen rahallisia vaikeuksiaantalousvaikeuksiaan. Buonaparte panimerkitsi merkillehuomion tilanteensatilanteestaan tilikirjaansa:{{Sitaatti|Pariisissa sain kuninkaalta 4000 frangia ja hallitukselta 1000 kruunun maksun, mutta palasin takaisin ilman penniäkään.}}
 
Vuoteen 1782 mennessä Buonaparte alkoi heikentyä ja kärsi jatkuvasta kivusta. Hän matkusti [[Montpellier]]iin hakemaan asianmukaista lääketieteellistä hoitoa. Mitään ei voitu tehdä oletetun [[Mahasyöpä|mahasyövän]] hoitamiseksi. Aiemmin(Hänen kuolleellakuuluisimman pojallapoikansa ajateltiin[[Napoleon olleenBonaparte|Napoleonin]] on esitetty myös mahasyöpäkuolleen mahasyöpään.) Carlo Buonaparte kuoli 24. helmikuuta 1785; jahänen jättituhlaavaisuutensa turhantakia hänen vaimonsa ja kahdeksan lastalastaan jäivät rahattomaksi. Carlo Buonaparten nuorin poika syntyi vain kolme kuukautta ennen hänen kuolemaakuolemaansa.
 
== Lapset ==
* Maria Anna Buonaparte (3.1.1767 – 1.1.1768).
* [[Joseph Bonaparte]] (7. tammikuuta 1768 – 28. heinäkuuta 1844) Napolin ja Sisilian kuningas, Espanjan ja Intian kuningas sekä Comte de Survilliers. Avioitui 1. elokuuta 1794 Marie Julie Claryn kanssa.
* [[Napoleon Bonaparte]] (15. elokuuta 1769 - 5. toukokuuta 1821), kuolleen vanhemman veljensä kaima ja Ranskan keisari. Meni 1. kerran naimisiin 9. maaliskuuta 1796 [[Joséphine de BeauharnaisinBeauharnais]]in ja toisen kerran 2. huhtikuuta 1810 [[Marie LouisenLouise]]n, Itävallan arkkiherttuataren kanssa.
* Maria Anna Buonaparte (s. ja kuoli 1770), kuolleen vanhemman sisarensa kaima.
* Maria Anna Buonaparte (14. heinäkuuta 1771 – 23. marraskuuta 1771), kuolleiden vanhempien sisarustensa kaima.
* Kuolleena syntynyt poika (1773).
* [[Lucien Bonaparte]] (21. maaliskuuta 1775 – 29. kesäkuuta 1840), Caninon ja Musignanon prinssi,. Meni 1.ensimmäisen kerran naimisiin 4. toukokuuta 1794 Christine Boyerin kanssa ja toisen kerran 26. lokakuuta 1803 Alexandrine de Bleschampin, Hippolyte Jouberthonin lesken kanssa, joka tunnetaan myös nimellä "Madame Jouberthon".
* [[Elisa Bonaparte|Maria Anna (Elisa) Bonaparte]] (3. tammikuuta 1777 – 7. elokuuta 1820), kuolleiden vanhempien sisarustensa nimikaima, Toscanan suurherttuatar. Meni naimisiin 5. toukokuuta 1797 Felice Pasquale Baciocchin, Luccan ja Piombinon prinssin kanssa.
* [[Louis Bonaparte]] (2. syyskuuta 1778 – 25. heinäkuuta 1846), [[Hollannin kuningaskunta|Hollannin kuningas]]. Meni naimisiin 4. tammikuuta 1802 [[Hortense de BeauharnaisinBeauharnais]]in kanssa.
* [[Pauline Bonaparte]] (20. lokakuuta 1780 – 9. kesäkuuta 1825), Guastallan suvereeni prinsessa ja herttuatar. Meni 1. kerran naimisiin 5. toukokuuta 1797 Victor-Emmanuel Leclercin ja toisen kerran 28. elokuuta 1803 Camillo Borghesen, Sulmonan kuudennen prinssin kanssa.
* [[Caroline Bonaparte]] (25. maaliskuuta 1782 – 18. toukokuuta 1839), [[Berg (valtio)|Bergin]] ja ClevesinKleven suurherttuatar. [[Joachim MuratinMurat]]in vaimo, myöhemmin [[Napolin kuningaskunta|Napolin kuningatarpuoliso]].
* [[Jérôme Bonaparte]] (15. marraskuuta 1784 – 24. kesäkuuta 1860), [[Westfalenin kuningaskunta|Westfalenin kuningas]]. Meni 1. kerran naimisiin 24. joulukuuta 1803 Elizabeth Pattersonin ja toisen kerran 22. elokuuta 1807 [[Württembergin kuningaskunta|Württembergin]] prinsessa Katharinan kanssa.
 
== Esivanhemmat ==