Ero sivun ”Puhekieli” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
arkikieli ks. myös -linkiksi, ehkä voisi upottaa tekstiinkin jotenkin
Lisäsin artikkeliin lähteistyn määritelmän. Lisäksi lisäsin lähde- ja selvennä-mallineita sekä mallineen artikkelin Suomi- ja suomalaisuuskeskeisyydestä.
Rivi 1:
{{korjattava|ei lähteitä. Puutteellinen määritelmä. Perustelemattomia väitteitä ja hataraa heittelyä ("joskus luullaan") ym jne}}
{{Korjattava/Suomi}}
'''Puhekieli''' on kielen[[Yleiskieli|yleiskieltä]] suullisestiarkisempi käytettypuhuttu [[Kieli|kielen]] muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puhekieli?searchMode=all|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:puhekieli|nimeke=Kielitiede:puhekieli – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref> Sille on ominaista kirja- ja yleiskieltäyleiskielestä vapaampieroava rakenne ja sanasto<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:puhekieli|nimeke=Kielitiede:puhekieli – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref> sekä monesti ympäristöön ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät [[idiomi]]t. [[Suomen kieli|Suomen]] yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä{{Lähde}}. Siinä on useita kielioppi-, ja äännemuutoksia, joita pidetään yleiskieleen sopimattomina, esimerkiksi pronominit ''mä/mun, sä/sun'', passiivin käyttö kolmannen persoonan käskymuotona (''mennään'') ja yleinen [[futuuri]]n käyttö.
 
Joskus luullaan{{Selvennä|Kuka luulee? Kenen mukaan?}}, että murteeton kieli olisi puhdasta yleiskieltä, mutta on havaittavissa, että esimerkiksi television keskusteluohjelmissa puhutaan kyllä murteetonta kieltä, mutta ei täydellistä yleiskieltä.{{Lähde}} Rannikon kaupungit (pääkaupunkiseutu, Vaasa, Porvoo) taas olivat perinteisesti ruotsinkielisiä, mutta teollistumisen takia kaupunkeihin on virrannut suomenkielistä väestöä eri suunnilta omine murteineen, jolloin "murteeton" kieli on ollut hyväksyttävin tapa puhua.{{Lähde}}
 
Tyypillisiä puhekieliä ovat [[murre|murteet]] ja [[slangi]]t.{{Lähde}} Murteita ovat esimerkiksi Suomen eri osissa puhutut kielen muodot. Slangi on pienemmällä alueella tai yhteisössä puhuttava muunneltu kieli. Slangi on saanut vaikutteita useasti muista kielistä, kuten englannin kielestä. Slangi on enemmäkseen kaupungissa, harrastuksen tai työn kautta omaksuttu puheen muoto. Voidaan puhua myös jonkin alan ammattislangista, [[jargon]]ista, jonka terminologiaa ulkopuolinen ei välttämättä ymmärrä.
 
==Katso myös==