Ero sivun ”Kultainen orda” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh |
p kh, pientä viilausta |
||
Rivi 37:
'''Kultainen orda''' ({{k-mn|Алтан Орд|Altan Ord}}, {{k-ru|Золотая орда|Zolotaja orda}}) oli [[mongolit|mongolien]] perustama, nykyisen [[Venäjä]]n, [[Ukraina]]n ja [[Kazakstan]]in alueella sijainnut keskiaikainen valtio. Se oli eräs [[Mongolivaltakunta|Mongolivaltakunnan]] seuraajavaltioista.
== Nimi ==
Nimessä oleva sana
Turkin kielessä sana ordu tarkoittaa armeijaa. Nimessä esiintyvän sanan
== Mongolijuuret ==
Mongolivaltakunnan perustajan [[Tšingis-kaani]]n kuoltua valtakunta jaettiin hänen neljälle pojalleen. Näistä [[Jotši]] oli jo kuollut, joten kaukaisimmat alueet nykyisellä eteläisellä Venäjällä saivat hänen poikansa [[Batu-kaani|Batu]] (Sinisen eli itäisen ordan johtaja) ja [[Orda]] (Valkoisen eli läntisen ordan johtaja). Batu valloitti [[Volgan Bulgaria]]n 1236 ja mongolit saivat nopeasti haltuunsa Rutenian aroalueet ja ottivat paikallisen turkinsukuisen väestön armeijaansa. Sen jälkeen Batu valloitti suurimman osan [[Kiovan Rus]]ista hävittäen sen kukoistaneen pääkaupungin [[Kiova]]n. Batu valloitti [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]]ia lukuun ottamatta kaikki muutkin venäläiset ruhtinaskunnat ja myös Novgorodin ruhtinas [[Aleksanteri Nevski]] myönsi mongolien ylivallan.
Batun Sininen orda jatkoi hyökkäystään länteen [[Puola]]an ja [[Unkari]]in kukistaen siellä vastaan asettuneet länsieurooppalaiset ritariarmeijat. Vuonna [[1241]] suurkaani [[Ögödei]] kuoli ja Batu joutui luopumaan Puolan ja Unkarin valloituksista ottaakseen osaa seuraajakilpailuun. Venäjän valloitukset sen sijaan jäivät Batulle, ja hän perusti vuonna [[1242]] pääkaupunkinsa [[Sarai]]n, joka lienee sijainnut Volgan alajuoksulla.
== Kukoistusaika ==
Batun kuoltua vuonna 1255 valtakunta kukoisti vielä vuosisadan. Batun veli Berge yhdisti Valkoisen ja Sinisen ordan. Ordan sotilaallinen mahti saavutti huippunsa Uzbegin (1312–1341) kaudella, jolloin armeijassa oli 300 000 sotilasta. Kultainen orda oli 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alkupuolella [[Euraasia]]n suurin valtiomuodostelma.<ref>A. H. Halikov: Tataarit, keitä te olette, Abdulla Tukain kulttuuriseura 1991</ref>
=== Sisäinen organisaatio ===
Ordan yksinvaltias oli kaani, jonka valitsi mongolien perinteinen kurultai-kokous Batun jälkeläisten joukossa. Pääministeriä, joka myös oli etninen mongoli, nimitettiin
maalitauluksi. Siviili- ja sotilashallintoa ei yleensä eroteltu. Orda menetti nopeasti mongolilaisen identiteettinsä. Vaikka mongolit muodostivat yläluokan, oli suurin osa väestöstä turkinsukuisia ja muita alueen alkuperäisiä paimentolaisheimoja.
Ordasta tuli pian pikemminkin kaupunki- kuin paimentolaisvaltio: Saraista kehittyi kukoistava metropoli. Siellä arvellaan olleen 600 000 asukasta. Huolimatta venäläisten käännytystyöstä Saraissa, mongolit enimmäkseen säilyttivät animistiset uskomuksensa, kunnes Uzbeg-kaani (1312–1341) sääti [[islam]]in valtionuskonnoksi. Eräiden venäläisruhtinaiden on kerrottu tulleen murhatuksi Saraissa, koska he kieltäytyivät kumartamasta pakanallisille symboleille, mutta murhien syyt saattavat todellisuudessa olla pikemminkin poliittisia. Kaanit olivat yleensä uskonnollisesti suvaitsevaisia ja jopa vapauttivat ortodoksikirkon veroista.{{lähde}}
=== Vasallit ja liittolaiset ===
Orda keräsi veroja alamaisilta kansoiltaan – venäläisiltä, armenialaisilta, georgialaisilta ja Krimin kreikkalaisilta. Kristittyjen toiminta omilla alueillaan ei kaaneja häirinnyt, kunhan veroa maksettiin. [[Vasallivaltio]]ita ei koskaan suoraan liitetty Ordaan, ja venäläisruhtinaat saivat pian oikeuden kerätä mongoliveron itse. Verot olivat kuitenkin raskaat, niiden laiminlyönnistä rangaistiin ankarasti ja vasallivaltioiden sivistysarvoille ja kehitykselle Ordan aika oli tuhoisa.
Ordan politiikka Venäjällä noudatti ohjenuoraa
Liettuan vastapainoksi kaani pyrki muodostamaan [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskova]]sta johtavan venäläisen valtion. Moskovan [[Iivana Kalita|Iivana I
Sarain kautta käytiin vilkasta kauppaa [[Genovan tasavalta|genova]]laisten Mustanmeren tukikohdista. [[Mamelukit|Mamelukkien]] Egypti oli Ordan pitkäaikainen kauppakumppani ja liittolainen Välimerellä.
== Hajaannus ja luhistuminen ==
1340-luvun [[Musta surma]] heikensi merkittävästi Kultaista ordaa. Vuonna [[1357]], kun kaani Jani Beg murhattiin, Orda joutui pitkään sisällissotaan, jossa kaani vaihtui seuraavan viiden vuosikymmenen aikana keskimäärin vuoden välein. Tänä aikana Moskova, [[Astrahanin kaanikunta|Astrahan]] ja [[Kovaresmia]] pyrkivät eroon Ordasta, ja [[Dnepr]]-joen alajuoksun alue siirtyi [[Puola-Liettua]]lle. Mamai – kenraali, joka ei ollut muodollinen hallitsija – pyrki palauttamaan Ordan vallan Venäjällä. [[Dimitri Donskoi]] löi hänen komentamansa tataarit [[Kulikovon taistelu]]ssa vuonna [[1380]]. Mamaita seurannut Tokhtamysh valloitti Sinisen ordan alueen ja palautti Kultaisen ordan hetkeksi alueelliseksi mahdiksi. Hän hävitti Moskovan kostona kapinasta vuonna [[1382]].
Kuoliniskun Ordalle antoi [[Timur Lenk]], joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa [[Samarkand]]iin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. [[1440]]-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: [[Siperian kaanikunta|Siperian]], [[Qasimin kaanikunta|Qasimin]], [[Kazanin kaanikunta|Kazanin]], [[Astrahanin kaanikunta|Astrahanin]], [[Kazakkien kaanikunta|Kazakkien]], [[Uzbekkien kaanikunta|Uzbekkien]], [[Krimin kaanikunta|Krimin]] ja [[Suur-orda]]n kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli [[Ottomaanit|Ottomaanien imperiumin]] vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||